Blogi: Tieto käyttöön!

Voiko ympäristölupamenettely sujua Suomessa?

Tomi Rinne Julkaisupäivä 31.10.2016 11.16 Blogit

Tomi RinneSuomi on tuomittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa hitaista menettelyistä useammin kuin mikään muu maa. Myös hallinnolliset lupaprosessit, kuten ympäristölupamenettelyt, ovat ongelmien riivaamia. Johtuvatko ongelmat säädöksistä, asenteista, kansallisesta ominaispiirteestä vai viranomaisen menettelytavoista? Vai tekevätkö hallinnon asiakkaat Suomessa niin huonoja hakemuksia, ettei niistä voi tehdä ajoissa päätöstä? Selitys on toistaiseksi vaihtunut vastaajan vaihtuessa.

Ympäristölupahakemukset on pitänyt käsitellä perustuslain 21 §:n oikeusturvasäännöksen ja ympäristönsuojelulain nojalla ”ilman aiheetonta viivytystä” sekä aiemmin myös ”joutuisasti”, mutta viivytykselle on joutuisasti löytynyt aihe. Kenenkään ei ilmeisesti koskaan ole todettu toimineen tuon säädöksen vastaisesti, vaikka käsittelyajat venyivät ja hidastuivat entisestään. Oikeusturvasäännöksen vaatimukselle viivytyksettömästä käsittelystä ei ole annettu merkitystä tai ei ainakaan samaa painoarvoa kuin muille perusoikeuksille. Ensimmäiset selvitykset aiheesta tehtiin jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta aihe oli silloin viranomaisille vaikea ja poliitikoille yhdentekevä.

Sujumattomat lupaprosessit haittaavat teollisuutta

Sujumattomat lupaprosessit aiheuttavat taloudellisia vahinkoja Suomen teollisuudelle, vaikeuttavat investointeja ja niiden rahoitusta, pidentävät investointien takaisinmaksuaikaa, laskevat omaisuuden arvoa, estävät reagoimisen markkinatilanteiden muutoksiin jne. Myös ympäristövaikutukset lisääntyvät odotusaikaisissa vaihtoehdoissa. Tämä tie on kuljettu loppuun. Käsittelyaikojen on lyhennyttävä ja prosessien sujuvoiduttava.

Selvitys tukee hallituksen kärkihankkeen toteutusta

Sen sijaan, että säädetään heti tiukasti prosessin kulku ja enimmäiskäsittelyajat, valtioneuvosto on käynnistänyt kärkihankkeen sen selvittämiseksi, voidaanko viranomaisen prosessi muuttaa muulla tavoin. Se on myös menettelynsä parhaiten hallitsevan ympäristölupahallinnon mahdollisuus vaikuttaa sujuvoittamiskeinoihin. Jo toteutetun kyselyn perusteella hallinnon ja yrityselämän asiantuntijat kannattavat hanketta. Etelä-Suomen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueilla on vireillä toistakymmentä pilottihanketta, joissa noudatettavan menettelyn muotoa ja järjestystä on muutettu. Ramboll Finland Oy:n, SYKE:n ja Enlawin Oy:n kokeneet ammattilaiset seuraavat menettelyitä ja kirjaavat ylös tulokset sujuvan lupamenettelyn tutkimushankkeessa (SLUM). Vastuuministeriönä toimii ympäristöministeriö.

Tutkimuksessa tarkastellaan tehostettua neuvontaa, lausuntopyyntöjen pyytämisvaiheen irtikytkemistä kuulemismenettelystä sekä lupapäätösluonnoksen ja viranomaislausuntojen liittämistä mukaan myöhemmin tapahtuvassa kuulemisessa käytettäviin asiakirjoihin. Lupahakemuksesta ja päätösluonnoksesta poikettaessa lupaviranomaisen on tarvittaessa kuultava luvanhakijaa vielä uudelleen. Sujuvoittamistavoitteina ovat muun muassa menettelyaikojen lyhentäminen, päällekkäisyyksien karsiminen, tiedon oikea ajoitus ja laadun parantaminen. Neuvonnan organisointi on myös tutkimusaiheena. Hankkeella ei voi vaikuttaa kaikkiin sujuvuutta vähentäviin tekijöihin, kuten eri viranomaisten tietojärjestelmien yhteensopimattomuuteen tai vääriin henkilöstömitoituksiin.

Pilottihankkeita käynnissä

Ympäristöministeriö järjesti pilottihankkeet yhteistyössä Etelä-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastojen kanssa. Luvanhakijat osallistuvat kokeiluun vapaaehtoisesti.

Pilottien analysoinnin haasteena on säilyttää tutkimustulosten yleistettävyys. Hankkeista pitäisi muodostua jonkinlainen läpileikkaus keskimääräisestä lupaprosessista. Hankkeet ovat myös eri vaiheissa. Pääosa hakemusten käsittelyajoista muodostuu hakemusten odottaessa hyllyssä. Kaikki pilottihankkeiden menettelyt käsitellään alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen kiireellisinä, joten hyllyajan leikkauksen vaikutus on laskettava. Tutkimustulokset muodostetaan ainakin jossain määrin palapelinä. Fyysinen seuranta on mahdollista vain neuvotteluissa ennen hakemuksen vireilletuloa, joten esittelijät täyttävät seurantalomakkeita ja heitä haastatellaan vastausten perusteella.

Tuloksista tietopohjaa hallinnon uudistuksille

Menettelyn sujuvoitumisen selvittäminen ja todentaminen edellyttävät riittävää tutkimusaineistoa riittävän pitkältä ajalta, hallinnon ja sen asiakkaan kuulemista sekä ulkopuolisen tutkimusryhmän tavoitteellisuutta ja objektiivisuutta. Tutkimustuloksia saadaan sitä mukaa kuin pilottihankkeissa saadaan päätöksiä vuosien 2016 ja 2017 vaihteen molemmin puolin.

Mitä tuloksilla tehdään? Vireillä on aluehallinnon uudistus, ympäristöhallinnon uudistus, yhden luukun lainsäädäntöuudistus, kansallisen ympäristöluvanvaraisuuden keventämishanke ja paljon muuta. Tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti yhden luukun lainsäädäntöuudistuksessa.

Koska jo tavoitteet aikatauluineen voivat herättää vastarintaa, on tavoitteiden toteuttamiseksi tarpeelliseen täytäntöönpanoon kiinnitettävä huomiota. Yleistettävissä olevien tulosten hyödynnettävyys edellyttää informaatiotulvan ja muutosprosessien keskellä erityisesti tahtoa hyödyntää tuloksia valtioneuvoston asettaminen tavoitteiden mukaisesti. Koska hallintolaki on yleislaki, ympäristölupaprosessien sujuvoittamisessa tietysti vastuuministeriö on avainasemassa.

Teksti: Tomi Rinne, Ramboll Finland Oy
Kuvituskuva: Finland Image Bank

Lisää kommentteja