Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Sote-osaamisen optimoinnilla vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä palvelua
Sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien osaamisen kehittäminen edellyttää aiempaa systemaattisempaa osaamisen arviointia ja näyttöön perustuvien koulutusinterventioiden käyttöä. Näin todetaan 29. toukokuuta julkaistussa Itä-Suomen yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun tutkijoiden laatimassa tutkimusraportissa.
Uusien yleisten osaamisalueiden perusteet tulee sisällyttää sosiaali- ja terveysalan tutkintoon johtaviin koulutuksiin, mutta erityisen ajankohtaista on vastata osaamisvajeisiin täydentävällä koulutuksella. Työelämässä toteutettavat kehittämishankkeet olisi syytä kohdistaa alueellisiin ja paikallisiin osaamistarpeisiin. Osaamiseen kohdistuvien hankkeiden alueellinen ja valtakunnallinen koordinointi tukisi hankkeiden kohdistamista, toteuttamista ja raportointia sekä mahdollistaisi hyvien käytänteiden jakamisen.
Ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuuden osaamistarpeiden ytimen. Tämän lisäksi kaikkia sote-ammattiryhmiä koskevat yleiset osaamistarpeet liittyvät asiakas-työosaamiseen, palvelunkehittämisosaamiseen sekä työntekijyyden ja yhteistoiminnan muutos-osaamiseen. Lisäksi tulee arvioida, onko tarvetta uusille tutkinnoille tai nykyisten tutkintojen uusille kelpoisuuksille, jotta sosiaali- ja terveyssektorit ylittävien asiakkuuksien tarpeisiin voitaisiin vastata.
Osaamiseen kohdistuvilla koulutusinterventioilla voidaan vaikuttaa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten käytännön taitoihin, tietoihin ja asenteisiin, mutta heikosti sosiaalisiin taitoihin, minäpystyvyyteen eli yksilön käsitykseen kyvyistään selvitä annetusta tehtävästä sekä kokonaisvaltaiseen kliiniseen osaamiseen. Osaamiseen kohdistuvat sosiaalialan ja -työn koulutusinterventiot puuttuvat.
Tutkimushankkeen mukaan Suomessa sosiaali- ja terveysalalla työelämän ja koulutusorganisaatioiden toteuttamat osaamiseen kohdistuvat kehittämishankkeet kohdistuvat hyvinvoinnin edistämiseen ja potilashoitoon, sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja korjaamiseen sekä lapsiperheiden ja ikääntyneiden hoidon ja palvelun osaamiseen. Ammattiryhmistä kehittämishankkeet ovat kohdistuneet useimmin sosiaalialan sekä sote-integroitujen alojen kuten ikääntyneiden hoidon ja palvelun henkilöstöön. Hankkeet ovat valtaosin olleet koulutuksia, joiden raportoinnissa ei ole esitetty niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisen muutoksiin.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien osaaminen tulee olla ammattialakohtaisesti näyttöön perustuvaa. Lisäksi ammattilaisilla tulee olla jaettua, toimintaympäristön muutostarpeisiin vastaavaa osaamista, jotta voidaan tuottaa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hoitoa ja palvelua.
Hankkeessa toteutettiin kansainvälinen systemoitu kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi, sote-asiantuntijoiden ja työntekijöiden empiirinen aineistonkeruu, kansallinen osaamishankekartoitus sekä verkkokysely koulutuksen asiantuntijoille.
Selvitys toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen vastuuministeriö oli opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoa valtion selvitys- ja tutkimustoiminnasta: tietokayttoon.fi
Lisätietoja: yliopistonlehtori, dosentti Mari Kangasniemi, p. 040 355 3624 mari.kangasniemi(at)uef.fi sekä ylitarkastaja Sanna Hirsivaara, p. 0295 330 111 sanna.hirsivaara(at)minedu.fi
