Tutkimus: Yleistyvä vihapuhe vähentää osallistumista politiikkaan ja julkiseen keskusteluun

22.11.2019 13.27
Uutinen

Kolmannes kuntapäättäjistä ja melkein puolet kansanedustajista tai heidän avustajistaan on ollut vihapuheen kohteena luottamus- tai virkatehtäviensä takia. Vihapuhe vaientaa kohteitaan, sillä se vähentää heidän osallistumistaan politiikkaan ja julkiseen keskusteluun. Tulokset käyvät ilmi Jyväskylän yliopiston ja Open Knowledge Finlandin 22. marraskuuta julkaisemasta Policy Briefistä.

Tutkimuksessa ”Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon” selvitettiin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavan vihapuheen laajuutta, luonnetta ja vaikutuksia. Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa on kartoitettu vihapuheen vaikutuksia yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tutkimusaineisto koostuu teemahaastatteluista (14 kpl), koneoppivien mallien avulla luokitelluista Twitter-keskusteluista sekä kuntiin ja eduskuntaan lähetetyn kyselyn vastauksista (N=1393).

Tutkimuksessa vihapuheella tarkoitetaan halventavia, uhkaavia tai leimaavia ilmaisuja, jotka liittyvät puheen kohteen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai joiden taustalla on suvaitsemattomuus.

Tutkimuksen mukaan kokemukset vihapuheesta olivat suhteellisen yleisiä. Eniten vihapuhetta kokivat naiset ja suurissa kunnissa sekä näkyvissä asemissa toimivat. Kaksi kolmesta päättäjästä lisäksi arvioi julkisessa keskustelussa esiintyvän vihapuheen lisääntyneen viime vuosina.

”Vihapuheen taustalla voi olla impulsiivinen toiminta, mutta sitä käytetään myös tietoisesti poliittiseen painostukseen. Silloin tavoitteena on jonkun henkilön tai poliittisen näkemyksen vaientaminen”, sanoo tutkija Aleksi Knuutila.

Vihapuhetta kokeneet kertovat sen vaikuttaneen toimintaansa melko vahvasti. Puolet kuntapäättäjistä kertoi sen vähentäneen heidän luottamustaan tuntemattomiin ihmisiin, ja 42 prosentin kohdalla halu osallistua julkiseen keskusteluun oli vähentynyt. Usea tutkimukseen osallistunut kertoi jättäneensä tai jättävänsä politiikan vihapuheen seurauksena tai harkitsevansa sitä.

Myös pelkkä vihapuheen uhka vaikuttaa poliittiseen osallistumiseen. Neljännes niistä päättäjistä, jotka eivät itse olleet vihapuheen kohteena, kertoi sen uhan vähentäneen haluaan osallistua julkiseen keskusteluun. Useat päättäjät kertoivat pelkäävänsä ”kivityskampanjaa” sosiaalisessa mediassa. Tulokset osoittavat, että suvaitsemattomuuteen pohjaava häirintä vaikuttaa siihen, ketkä osallistuvat julkiseen keskusteluun ja hakevat luottamustehtäviin Suomessa.

Nykyiset vihapuheen vastaiset toimenpiteet ovat sekä kyselyn että haastattelujen pohjalta riittämättömiä. Etenkin vaaliehdokkaat ja kunnanvaltuutetut jäävät usein ilman tukea joutuessaan vihapuheen kohteeksi. Tutkimuksen mukaan oikeudellisten toimien lisäksi myös muiden toimenpiteiden avulla voidaan torjua ja ehkäistä vihapuhetta. Tutkimuksen tekijät ehdottavat toimenpiteiksi päättäjien vahvempaa arvojohtajuutta ja vihapuheen tuomitsemista, hyväksytyn puheen rajojen määrittelyä poliittisessa toiminnassa sekä sosiaalisen median alustojen vastuunkantoa.

Tutkimuksen toteuttivat osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa Open Knowledge Finland, Jyväskylän yliopisto ja Punos Research.

Policy Brief 21/2019: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Tutustu myös:

Loppuraportti: Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

Podcast: Kuinka paljon vihapuheella on valtaa?

Lisätiedot: tutkija Aleksi Knuutila, Open Knowledge Finland, p. +44 7563089587 [email protected]