Hyvinvointialueilla on käyty vilkasta keskustelua päätöksentekijöiden esteellisyydestä erityisesti palveluverkkokysymyksissä. Näiden esteellisyyskysymysten nouseminen julkiseen keskusteluun oli odotettavissa, sillä 2022 vaaleilla valituista aluevaltuutetuista 77 % (Kuntaliitto 2022) toimii samanaikaisesti myös kuntien luottamushenkilöinä.
Samat henkilöt saattavat toimia myös erilaisissa lautakunnissa sekä kunnan- ja aluehallituksissa. Tähän keskusteluun on saatu uutta tietoa tuoreesta opinnäytteestä ja HALKO-hankkeen tuloksista. Iitu Niemisen kunta- ja aluejohtamisen pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kunnan ja hyvinvointialueen poliitikkojen kaksoismandaattien piirteitä, merkityksiä ja vaikutuksia.
Suhtautumista poliitikkojen tupla- ja triplarooleihin on viime vuosina selvitetty Suomessa useaan otteeseen. Asenteet monella tasolla poliitikkona toimimiseen ovat pääosin kielteisiä. Tämä näkyy esimerkiksi HALKO-hankkeen tekemissä kyselyissä aluevaltuutetuille ja kuntajohtajille. Aluevaltuutetuille suunnatun kyselyn vastaajista 63 % oli sitä mieltä, että yksittäisen henkilön luottamustehtäviä eri hallinnontasoilla tulisi rajoittaa. Kuntajohtajakyselyyn vastanneista 84 % toivoi rajoituksia poliitikkojen moniin samanaikaisiin luottamustehtäviin. Myös kansalaiset kannattavat rajoituksia monella tasolla poliitikkona toimimiseen. EVAn selvityksen (2022) mukaan 68 % suomalaisista pitää ongelmallisena sitä, että sama henkilö voi toimia samanaikaisesti niin kunnanvaltuutettuna, aluevaltuutettuna kuin kansanedustajana. Myös Uutissuomalaisen teettämän gallupin (2024) tulokset ovat samansuuntaisia: 62 % vastaajista on sitä mieltä, että poliitikkojen kolmoisroolit pitäisi kieltää.
Vertailupintaa kotimaiseen keskusteluun voidaan löytää muualta Euroopasta, missä julkisen hallinnon koostuminen kahdesta, kolmesta tai jopa neljästä itsehallintotasosta on yleistä. Tästä syystä kaksoismandaattien vaikutuksia on tutkittu kohtalaisesti esimerkiksi Keski-Euroopassa. Suomessa ilmiö on noussut kuitenkin ajankohtaiseksi vasta hallinnon ja päätöksentekojärjestelmän kokonaisuuden muututtua hyvinvointialueuudistuksen myötä. Tämä tekee nykyisestä tilanteesta haastavan käytännön kehityskohteen sekä mielenkiintoisen tutkimuskohteen.
Hyvinvointialueet ja kunnat mandaattien kumuloitumisen näyttämöinä
Vaikka päällekkäisten luottamustehtävien rajoittamiselle onkin laajasti kannatusta, kaksois- ja kolmoismandaatteihin nähdään liittyvän myös hyviä puolia, kuten Niemisen tutkielmassa todetaan. Siitä huolimatta että myös esteellisyyssäännöt aiheuttavat monenlaisia käytännön ongelmia ja esimerkiksi ajankäytölliset haasteet ovat yleisiä, poliitikot kokevat kaksoismandaatin varmistavan esimerkiksi sujuvan tiedonkulun kuntien ja hyvinvointialueen välillä. Myös kaksoismandaattien myötä vahvistuva poliittinen kokemus, osaaminen ja verkostot on koettu arvokkaina kaksoismandaattien tuomina hyötyinä erityisesti hyvinvointialueiden toiminnan alkuvaiheessa. (Nieminen 2024).
Kaksoismandaatit näyttävätkin tarjoavan sekä etuja että haasteita aluevaltuutetun tehtävässä. Politiikassa kaiken voidaan tulkita kytkeytyvän pohjimmiltaan valtaan, vallankäyttöön, vallankäytön rajoitteisiin sekä vallan sijoittumiseen. Politiikan käyttövoimana voidaan pitää demokraattisen vallan ja vastuun tavoittelua, jolloin poliitikon vastuuroolien määrän kasvaessa muodostuu olettama samassa suhteessa kasvavasta vallasta (Nieminen 2024).
Lopuksi on syytä kysyä, vastaavatko nämä mielikuvat poliitikkojen omia näkemyksiä?
Kaksoismandaatit keskittävät väistämättä poliittista valtaa, kun paikkoja valtuustoissa jää uusille poliitikoille vähemmän ja päätöksentekijöiden piiri kaventuu. Vallan ja kaksoismandaattien yhteyttä tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan valta valtuustojen sisällä ja toisaalta vallan jakautuminen alueellisesti laajemmin kunnassa tai hyvinvointialueella. Valtuutettujen välillä kunnan ja hyvinvointialueen kaksoismandaatit eivät näyttäydykään samalla tavalla automaattisesti vaikutusvaltaa kasvattavina tai keskittävinä, eivätkä poliitikkojen kokemukset tue näkemystä eliitistä eliitin sisällä. Esimerkiksi valta-asemassa vaikuttava puolueryhmä tai mahdollinen hallituspaikka koetaan vaikutusvallan kannalta huomattavasti kaksoismandaattia ratkaisevampana. (Nieminen 2024)
Tulevien kunta- ja aluevaalien myötä voimme nähdä, miten innokkaasti poliitikot hakeutuvat luottamustehtäviin kahdelle tai kolmelle tasolle ja miten kansalaiset monimandaatteihin suhtautuvat. Olennaista on nostaa monimandaattien edut ja haitat rakentavaan keskusteluun ja tarkastella erilaisia tulkintoja asian tiimoilta.
Osallistu maaliskuussa 2025 järjestettävään dialogiseen työpajaan
HALKO-tutkimushanke jatkaa asian tarkastelua tulevissa julkaisuissa ja esimerkiksi kevään 2025 dialogisessa työpajassa, jossa tarkastelun kohteena on monitasohallinto ja muuttuva hallinnon kokonaisuus. Ilmoittaudu 19.3.2025 Tampereella järjestettävään työpajaan tästä!
Teksti: Iitu Nieminen, Henna Paananen, Anni Jäntti ja Arto Haveri. Blogin kirjoittajat työskentelevät tai opiskelevat Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnassa.
