Investointien tehokas lupamenettely säädetyn aikarajan puitteissa (INTELU)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 1/2020–5/2020

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa päätavoitteena on kestävän talouden Suomi. Erityistä huomiota kiinnitetään mm. siihen, että investointiympäristö Suomessa on houkutteleva. Samalla korostetaan kestävää talouskasvua ja uudenlaista vientiä.

Valtiovarainministeri Mika Lintilän asettama selvitysmies valtiosihteeri Martti Hetemäki luovutti Investointien edistäminen -selvityksen valtiovarainministeriölle lokakuun 2019 alussa. Selvityksen yksi yhdeksästä suosituksesta koskee investointien tehokasta lupamenettelyä. Suosituksen mukaan investointihankkeiden lupamenettelyjen viranomaistoimet tulisi rajata enintään vuoteen. Hallituksen talousarvio- ja kehysneuvotteluista laaditussa pöytäkirjamerkinnässä 17.9.2019 todetaan, että investointien lupamenettelyjen tehostamiseksi selvitetään investointihankkeiden lupamenettelyn viranomaistoiminnan keston rajaamista enintään vuoteen.

Hankkeen kannalta on merkittävää, että lailla Euroopan unionin yhteistä etua koskevien energiahankkeiden lupamenettelystä (684/2014) säädettiin niiden viivytyksettömästä käsittelystä EU:n energiainfrastruktuuriasetuksen (347/2017/EU) edellyttämällä tavalla. Myös EU:n uusiutuvista lähteistä olevan energian käytön edistämisestä annettu direktiivi, ns. RED II -direktiivi (2018/2001/EU). Direktiivi edellyttää, että tiettyjen laitosten ja verkkojen hallintomenettelyjä sujuvoitetaan ja laaditaan ennakoitavat aikataulut menettelyille. Lisäksi direktiivin mukaan tiettyjen hankkeiden lupamenettely ei saa kestää yli kahta vuotta ja tiettyjen yli yhtä vuotta. Tällaisen säädökseen perustuvan aikarajan oikeudellisia ja muita edellytyksiä sekä vaikutuksia ei ole aiemmin selvitetty Suomessa. 

Hankkeen kehitystavoitteena oli edistää pääministeri Marinin hallitusohjelman kestävän talouden Suomea koskevien tavoitteiden toteuttamista.

Hankkeen välittömänä tavoitteena oli selvittää hallituksen budjettiriihen 17.9.2019 pöytäkirjamerkinnän mukaisesti investointien lupamenettelyjen tehostamista rajaamalla investointihankkeiden lupamenettelyn viranomaistoiminnan aikaa enintään vuoteen.

Hanke vastasi seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

• Mitkä ovat lainsäädännölliset mahdollisuudet, reunaehdot ja rajoitteet säätää investointihankkeiden lupamenettelyjen viranomaistoimintojen enimmäiskestosta? Voitaisiinko muilla keinoilla päästä samaan tavoitteeseen?
• Millaisia lainsäädännön muutoksia määräajan asettaminen lupamenettelyn viranomaistoiminnoille edellyttäisi?
• Millä lainsäädäntömuutoksilla mahdollistettaisiin palveluprosessien entistä tehokkaampi yhteensovittaminen?
• Mitkä edellytykset tulisi täyttyä, jotta lupamenettelyjen viranomaistoiminnot pystyttäisiin toteuttamaan yhden vuoden määräajassa?
• Miten päätöksenteon määräaika suhteutuu hakijan selvitysvelvollisuuteen ja siihen, että viranomainen ei voi edetä päätöksentekoon ennen kuin asia on riittävästi selvitetty ja miten tämä vaikuttaa prosessin johtamiseen?
• Mitä vaikutuksia lupamenettelyn viranomaistoimintojen aikarajan asettamisesta voisi aiheutua investointihankkeiden käynnistymiselle, toiminnanharjoittajille, muille asianosaisille ja heidän mahdollisuuteen osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon sekä hallintoviranomaisille ja tuomioistuimille?
• Miten luvan käsittelyä on joudutettu eräissä muissa maissa? 

Tutustu hankkeen loppuraporttiin ja tuloksista kertovaan tiedotteeseen (18.5.2020).

Ota yhteyttä:

Kimmo Silvo, Suomen ympäristökeskus, p. 040 750 5565, kimmo.silvo(at)ymparisto.fi