Lainsäädännön arviointineuvoston lausuntokäytäntö vakiintunut – jatkossa kaivataan lisää vuorovaikutusta
Lainsäädännön arviointineuvosto on onnistunut luomaan selkeän lausuntokäytännön säädösehdotusten arvioinnissa, mutta toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi vuorovaikutusta lainvalmisteluun liittyvien tahojen kanssa tarvitaan lisää, todetaan 26.6.2018 julkaistussa Policy Brief -katsauksessa.
Arviointineuvoston lausunnoissa nousevat esille samantyyliset vaikutusten arviointien puutteet.
– Olisi tärkeää, että arviointineuvosto kävisi keskustelua niin lainvalmistelijoiden ja säädösjohtamisesta vastaavien virkamiesten kuin poliittisten päättäjien kanssa havaituista lainvalmistelupuutteista, toteaa tutkijatohtori Harriet Lonka Itä-Suomen yliopistosta.
Arviointineuvoston kannanotot on huomioitu hyvin säädösehdotusten viimeistelyssä käytettävissä olevan ajan puitteissa. Arviointineuvoston käsittely ei ole pitkittänyt lainvalmistelu-prosessia pelätyllä tavalla. Arviointineuvosto käsittelee esitysluonnokset pääsääntöisesti alle neljän viikon tavoiteajan.
Neuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja vaikutusarvioinneista, jotka ovat luonnoksissa hallituksen esityksiksi. Lisäksi neuvosto voi tehdä aloitteita lainvalmistelun laadun, erityisesti vaikutusarviointien laadun ja arviointitoiminnan parantamiseksi. Se voi säädösten tultua voimaan myös arvioida, ovatko lainsäädännön vaikutukset toteutuneet arvioidusti. Kahden vuoden toimintansa aikana arviointineuvosto on keskittynyt lähes ainoastaan lausuntojen antamiseen.
– Neuvoston nykyinen resursointi ja toimintamalli asettavat selvät rajat toiminnan kehittämisen mahdollisuuksille. On tärkeää keskustella arviointineuvoston toiminnan kehittämisestä laajemmin, pohtii professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta (UEF).
– Esimerkiksi toiminnan laajentaminen lakihankkeiden jälkikäteisarviointien seurantaan sekä EU-lainsäädännön kehittämiseen vaatisi neuvoston toiminnan ja sisäisen työnjaon uudelleenjärjestelyä, arvioi Keinänen.
Suomeen perustettiin lainsäädännön arviointineuvosto keväällä 2016. Neuvoston perustamisen taustalla oli koettu tarve säädösehdotusten vaikutusten arviointien parantamiseen, mitä pidetään keskeisenä tekijänä lainvalmistelun laadun kehittämisessä. Perustamisvaiheessa tavoitteena oli saada ministeriöistä ja eduskunnasta riippumaton toimija arvioimaan lainvalmistelun laatua. Useat eri tahot – kuten OECD, VTV ja monet tutkijat – olivat vaatineet tällaisen valvojan perustamista. Vastaavien valvojien toiminnasta oli saatu hyviä kokemuksia kansainvälisesti.
Policy Brief -katsauksen on tehnyt Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella toimiva lainsäädäntötutkimuksen tutkimusryhmä osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Lainsäädännön Arviointineuvoston Toiminnan Vaikuttavuuden Arviointi (LATVA) -hanketta.
Lisätietoja:
Professori Anssi Keinänen, Itä-Suomen yliopisto (UEF), p. 050 4422 582 sekä tutkijatohtori Harriet Lonka, Itä-Suomen yliopisto (UEF), p. 0400 755 475
