Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Sukupuolitietoinen budjetointi vaatii poliittista tahtoa

Sukupuolitietoinen budjetointi vaatii poliittista tahtoa ja johtajuutta. Näin todetaan 26. huhtikuuta julkistetussa taustaselvityksessä Sukupuolitietoinen budjetointi – muiden maiden hyvät käytännöt. Talousarvion laadintaan tarvitaan sukupuolinäkökulmaa, sillä talousarvio ja muut julkiseen talouteen liittyvät päätökset vaikuttavat eri mies- ja naisryhmiin eri tavoin ja voivat joko edistää tai heikentää tasa-arvoa. Selvityksessä on tutkittu, miten sukupuolitietoista budjetointia harjoitetaan eräissä Euroopan maissa ja mitä muiden maiden kokemuksista voidaan oppia. Muiden maiden kokemukset tarjoavat pohjan sukupuolitietoisen budjetoinnin kehittämiselle Suomessa.

Sukupuolitietoinen budjetointi on kansainvälisesti yhä suositumpi sukupuolten tasa-arvon edistämisen strategia, joka keskittyy talousarvioon ja talouspoliittiseen päätöksentekoon. Sen tavoitteena on muuttaa julkisten menojen ja tulojen kohdentumista tasa-arvoa edistävällä tavalla.

Poliittinen tahto ja johtajuus, kuten hallituksen ja valtiovarainministerin näkyvä tuki, on selvityksen mukaan elintärkeää sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamiselle ja toimeenpanolle. Valtiovarainministeriön vetovastuu on toinen keskeinen toimeenpanoa edistävä tekijä. Esimerkiksi sukupuolitietoista budjetointia koskeva ohjeistus on tehokkainta, kun se tulee valtiovarainministeriöstä.

Sukupuolitietoista budjetointia tehdään selvityksen mukaan eri maissa eri tavoin, eikä yksi malli sovi kaikkiin maihin. Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi on yksi yleisimmistä sukupuolitietoisen budjetoinnin lähestymistavoista. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää Ruotsin mallia, jossa ministeriöt arvioivat talousarvioon liittyvien uusien esitysten tasa-arvovaikutukset ennen talousarvioesitysten lähettämistä valtiovarainministeriöön ja jossa valtiovarainministeriö arvioi talousarvion tulonjakovaikutuksia myös sukupuolinäkökulmasta.

Selvityksen mukaan kattava sukupuolitietoinen budjetointi vaatii myös tasa-arvotavoitteiden ja -indikaattorien asettamista eri hallinnonaloille sekä tasa-arvovaikutuksista raportointia osana budjettiesitystä. Budjetin osien luokittelu tasa-arvorelevanssin mukaan ja tasa-arvon edistämiseen suunnattujen resurssien tunnistaminen ovat muita toimivia käytäntöjä yhdistää tasa-arvo budjettipäätöksiin.

Selvitys on osa Ekvalita Ab:n koordinoimaa Tasa-arvoa talousarvioon -hanketta, jonka vastaavina tutkijoina toimivat Anna Elomäki ja Hanna Ylöstalo (Helsingin yliopisto). Hankkeessa kehitetään talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnin menetelmiä, arvioidaan vuosien 2016–2018 talousarvioiden sukupuolivaikutuksia ja tuotetaan kehitysehdotuksia sukupuolivaikutusten arvioinnin ja sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi talousarvioprosessiin.

Selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Sukupuolitietoinen budjetointi – Muiden maiden hyvät käytännöt

Video: Tasa-arvoa talousarvioon

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: Tutkijatohtori Anna Elomäki, Helsingin yliopisto, p. 050 319 9432, anna.elomaki(a)helsinki.fi