Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkijat: Julkinen vientirahoitus luo merkittävästi työpaikkoja ja arvonlisää, mutta ei ilman riskejä
Valtion vientirahoitus on kasvanut Suomessa viime vuosina muita maita nopeammin, mikä on nostanut valtion riskejä selvästi. Vientirahoitus on myös voimakkaasti keskittynyt muutamalle alalle. Suurimmat vientirahoituksen saajat ovat Meyerin Turun telakan ja Nokian asiakkaat. Suurimpien saajien osalta vientirahoitus on perusteltavissa, mutta ei ongelmatonta. Tiedot käyvät ilmi valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan 11.9.2018 julkaisemasta tutkimuksesta, jossa analysoitiin, millaisia arvonlisä- ja työllisyysvaikutuksia suurimmilla vientirahoitetuilla hankkeilla on ollut Suomessa.
ETLA:n tutkijoiden Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen tekemän tutkimuksen mukaan Meyerin ja Nokian vientirahoituksen piirissä oleva toiminta tuottaa merkittävää arvonlisää Suomessa ja sen piirissä on tuhansia työntekijöitä.
”Kun muutimme Meyerin ja Nokian luvut vertailukelpoisiksi, niin Meyer luo 1 miljardin hankkeella keskimäärin 635 miljoonaa euroa arvonlisää Suomeen ja Nokia vastaavasti 323 miljoonaa euroa. Työllisyysvaikutukset ovat Meyerilla runsaat 9 100 työntekijää ja Nokialla lähes 2 600 työntekijää”, toteaa Etlatiedon varatoimitusjohtaja Ali-Yrkkö.
Luvuissa ovat mukana niin yritysten itsensä kuin arvoketjujen kautta syntyneet vaikutukset. Arvoketjujen hyödyt myös leviävät Suomessa laajalle: Meyerillä on toimittajia yli 100 kunnassa ja Nokialla lähes 70 kunnassa. Nokian laajasta tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta syntyvää osaamista leviää myös yrityksen ulkopuolelle.
”Koska yksityisiltä markkinoilta ei aina löydy tahoja, jotka rahoittaisivat vientikauppoja, on vientirahoitus perusteltavissa. Risteilijöitä ei tehtäisi Suomessa ilman julkista rahoitusta. Vientirahoituksen kasvu ei silti ole riskitöntä ja julkiselle rahoitukselle pitää saada riskiä vastaava yhteiskunnallinen tuotto”, korostaa tutkija Tero Kuusi.
Tutkimuksen mukaan valtion vientirahoituksen käyttö ja kokonaisvastuut ovat kasvaneet Suomessa viime vuosina nopeammin kuin muissa maissa. Kun vuonna 2000 vientitakuiden vastuut olivat runsaat neljä miljardia euroa, nousi nostettujen ja tarjousvastuiden yhteistakaussumma viime vuonna 22,5 miljardiin euroon. Lähes puolet tästä summasta liittyy luottoihin, jotka tullaan nostamaan vasta 2020–2024 välisenä aikana. Vientitakuiden osuus viennistä on Suomessa myöskin useita vertailumaita suurempi. Vuosina 2012–2016 myönnettyjen vientitakuiden osuus oli keskimäärin kolme prosenttia kokonaisviennistä. Vientirahoituksen keskittyminen muutamalle toimialalle lisää riskejä.
Tutkimuksessa todetaan, että julkisen sektorin päättäjien tehtäväksi jää täydentää aiempia laskelmia ja tehdä analyysi, jossa tutkimuksessa selvitettyjä hyötyjä suhteutetaan riskeihin.
Tutkimus toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Raportti: Suurten vienninrahoitushankkeiden arvonlisä- ja työllisyysvaikutukset
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: varatoimitusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etlatieto, p. 046 851 0501, [email protected]; tutkija Tero Kuusi, ETLA, p. 041 444 8144, [email protected]; hallitussihteeri Inkalotta Nuotio-Osazee, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 5 047 051, [email protected]
