Tutkimus: ”Hyvän naapuruuden” malli on Venäjän geopolitiikan väline
Ulkopoliittisen instituutin, Aleksanteri-instituutin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteistyössä julkaisemassa uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän Pohjois-Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan taustalla olevia periaatteita ja Venäjän ulkoministeriön strategista viestintää Pohjoismaihin 2010-luvun alusta vuoteen 2021.
"Venäjän mukaan maailmassa on käynnissä suurvaltojen välinen kamppailu etupiireistä, jossa korostuu sotilaallisen voiman käytön merkitys geopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi”, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, apulaisprofessori Katri Pynnöniemi.
Tutkimuksen mukaan Venäjä on pyrkinyt kaventamaan Pohjois-Euroopan maiden turvallisuuspoliittista liikkumavaraa jo vuosia. Yhtenä välineenä tässä on ollut Venäjän ulkoministeriön strateginen viestintä, joka sisältää kaksi keskenään vastakohtaista geopoliittista selitysmallia Pohjois-Euroopan merkityksestä Venäjälle: hyvän naapurin ja epäystävällisen valtion mallit. Raportissa todetaan, että hyvä naapuruus tarkoittaa Venäjälle, että Pohjoismaat maat omaksuvat Venäjän tavoitteisiin sopivat kansalliset intressit ja toimintatavat.
Pohjois-Euroopan alueella tämä on näkynyt Venäjän vaatimuksena pidättäytyä Venäjän kritisoimisesta ja haluna rajoittaa Suomen ja Ruotsin yhteistoimintaa Naton kanssa, minkä lisäksi se on suhtautunut kriittisesti Pohjoismaiden yhteiseen puolustusyhteistyöhön. Samalla Venäjä on toteuttanut pohjoismaihin kyberhyökkäyksiä ja aiheuttanut sotilaallisia vaaratilanteita Itämerellä.
"Viranomaisten ja median avoin keskustelu Venäjän aiheuttamista turvallisuusuhkista paljastaa Venäjän esittämien mallien onttouden. Tämän vuoksi Venäjä on pyrkinyt esittämään keskustelua käyvät toimijat irrationaalisina, epäpätevinä tai epälojaaleina omalle maalleen,” tutkimuksen koordinaattori, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen sanoo.
Venäjä on julistanut kaikki pakotteita asettaneet maat epäystävällisiksi valtioiksi näiden asetettua pakotteita Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyksen vuoksi. Raportissa todetaan, että sodan lopputuloksesta riippumatta paluuta aikaisempaan Pohjois-Euroopan maiden ja Venäjän välisten suhteiden olotilaan ei ole.
On oletettavaa, että lähitulevaisuudessa Venäjän strateginen viestintä Pohjoismaiden suuntaan rakentuu negatiivisen mallin pohjalle. Siinä turvallisuustilanteen heikentyminen Euroopassa tulkitaan yksinomaan lännen toimijoista johtuvaksi, ja Venäjän toimet puolestaan puolustukselliseksi reagoinniksi.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Lisätietoja: Tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittinen instituutti, p. 050 541 5137, [email protected]
Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
Hyvä kysymys -podcast-jakso: Millainen on Venäjän mielestä hyvä naapuri?