Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Suomessa hyvät edellytykset hyödyntää luontopohjaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa

Suomen kaupunkiseuduilla on hyvät edellytykset lisätä luontoon pohjautuvien ratkaisujen hyödyntämistä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Keskeistä asiantuntemusta ja hyviä kokemuksia löytyy eri puolilta maata ja kaikilta suunnittelutasoilta. Luontopohjaisten ratkaisujen leviäminen laajempaan käyttöön tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa ratkaisujen vaikutuksista, hyvien käytäntöjen jakamista ja hallintorajat ylittävää suunnittelua. Tätä tukemaan on luotu kunnille ja maakunnille toimintamalli.

Luontopohjaiset ratkaisut ovat luontoon perustuvia rakenteita tai käytäntöjä, joiden avulla voidaan yhtä aikaa edistää montaa eri tavoitetta, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumista, luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ihmisten hyvinvointia. Tällaisia ovat esimerkiksi hulevesikosteikot, jotka pidättävät vettä, tarjoavat elinympäristön kasveille ja linnuille sekä tuottavat ihmisille virkistystä ja luontokokemuksia.

Suomessa on hyvät edellytykset lisätä luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä kaupunkiseutujen kehittämisessä. Tämä selvisi juuri päättyneessä Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä (TASAPELI) -hankkeessa. Hankkeen havaintojen perusteella eri puolilla maata on kokemuksia erilaisista luontopohjaisista ratkaisuista ja keskeistä asiantuntemusta löytyy sekä kunnista että maakunnista.

Konkreettiset esimerkit helpottavat yhteistyötä

Luontopohjaisia ratkaisuja ei vielä hyödynnetä systemaattisesti ja laajamittaisesti koko maassa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ryhmäpäällikön Riikka Paloniemen mukaan niiden leviäminen laajempaan käyttöön tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa erilaisten ratkaisujen vaikutuksista ja aiempien hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakamista ja hyödyntämistä.

”Luontopohjaiset ratkaisut vaativat kokonaisvaltaista ajattelua ja hallintorajoja ylittävää suunnittelua. Jotta niiden käyttöä voitaisiin lisätä, suomalaisissa kaupungeissa tarvitaan uudenlaista yhteistyötä. Keskustelu eri toimijoiden välillä on sujuvaa, kun on olemassa konkreettisia esimerkkejä onnistumisista ja selkeitä lukuja vaikutuksista.”

Terveyshyödyt syntyvät kaupunkiluonnon käytöstä

Parhaimmillaan luontopohjaisen ratkaisun toteuttaminen yhdistää kaupunkia suunnittelevat asiantuntijat ja kaupunkiluontoa käyttävät asukkaat. Paloniemen mukaan mahdollisimman monen ja eritaustaisen ihmisen yhteistyöllä ja vaikutusmahdollisuuksilla voidaan varmistaa se, että kaupunkilaiset myös käyttävät kaupunkiluontoa.

”Kaupunkiluonnon terveyshyödyt syntyvät vasta sen käytöstä, kuten luonnossa oleilusta tai pyöräilystä. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että lapset ja nuoret, jotka ovat tärkeä kaupunkiluonnon käyttäjäryhmä, ovat mukana suunnittelussa.”

Ylätason strategiat ja suunnitelmat avainasemassa

Luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönotto on helpompaa, jos maakuntien ja kaupunkien strategioissa ja muissa korkean tason suunnitelmissa tuetaan niiden hyödyntämistä. Aalto-yliopiston professori Ranja Hautamäki mainitsee esimerkkinä Jyväskylän keskustaa ympäröivän keskuspuiston Kehä Vihreän, jota on pitkään kehitetty osana kaupungin strategista viheraluesuunnittelua.

”Idea Kehä Vihreästä sisällytettiin aikoinaan Jyväskylän kaupungin strategiseen Viherpolitiikka-ohjelmaan, jossa sille esitettiin oma visio selkeänä erilaisia viheralueita sisältävänä kokonaisuutena. Kirjaus Viherpolitiikka-ohjelmassa toimi tärkeänä tukena, kun puistoa myöhemmin kehitettiin.”

Luontopohjaisten ratkaisujen tukemiseksi on kehitetty taloudellisia ja hallinnollisia kannustimia. Kaavamääräyksillä voidaan osoittaa, kuinka paljon tontilla on oltava kasvillisuutta ja vettä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan.

Kunnille ja maakunnille toimintamalli luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämiseen

TASAPELI-hankkeessa laadittiin maakunnille ja kunnille toimintamalli luontopohjaisten ratkaisujen laajempaa hyödyntämistä varten. Se pyrkii helpottamaan luontopohjaisten ratkaisujen nykyistä vaikuttavampaa hyödyntämistä ja auttamaan päätöksentekijöistä niin strategisissa kuin käytännöllisissäkin valintatilanteissa. Toimintamalli on julkaistu loppuraportin ensimmäisessä osassa ”Kestävää kaupunkisuunnittelua – luontopohjaiset ratkaisut kunnissa ja maakunnissa”.

Hankkeessa laadittiin lisäksi politiikkasuosituksia kunnille, jotka on julkaistu ”Luonnosta ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin” Policy Brief -julkaisussa.

Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä (TASAPELI) -hankkeessa olivat mukana Suomen ympäristökeskus (SYKE), Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Turun yliopisto ja Tapio Oy. Se toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätiedot:

Hankkeen vastuullinen johtaja, ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi, Suomen ympäristökeskus (SYKE), p. 0295 251 493, riikka.paloniemi(at)ymparisto.fi sekä professori Ranja Hautamäki, Aalto-yliopisto, p. 050 523 2207, ranja.hautamaki(at)aalto.fi