Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Suurimmat ruoan aiheuttamat terveysongelmat ovat nykyään Suomessa ravitsemuksellisia

Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvät riskit ovat Suomessa suurimpia terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston 29. marraskuuta julkaistussa yhteisessä tutkimuksessa tarkasteltiin ruokaturvallisuutta ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti sekä terveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta.

Esimerkkitapauksina tutkimuksessa arvioitiin noin kymmentä elintarvikkeiden biologista ja kemiallista vaaraa sekä ravitsemuksellista riskiä. Valvonnan ja sairastuvuuden kustannusten sekä tutkittujen tekijöiden aiheuttaman tautitaakan lisäksi arvioitiin keinoja vähentää valvontakustannuksia tai tautitaakkaa. Elintarvikkeiden kemialliseen ja biologiseen turvallisuuteen liittyvä tautitaakka on Suomessa pienentynyt merkittävästi pitkäjänteisen viranomaisvalvonnan ja yritysten omavalvonnan ansiosta, ja siten näiden tekijöiden aiheuttama kokonaishaitta on nykyään suhteellisen vähäinen. 

”Kuluttajan ravitsemuksellisten valintojen, etenkin hedelmien ja kasvisten liian vähäisen käytön sekä tyydyttyneen rasvan ja suolan liiallisen saannin arvioidaan kuitenkin aiheuttavan Suomessa vuosittain kymmenien tuhansien haittapainotettujen elinvuosien menetyksen”, toteaa tutkimushanketta johtanut yksikönjohtaja, dosentti Pirkko Tuominen Ruokavirastosta.

Haittapainotettu elinvuosi mittaa eri sairauksien ja riskitekijöiden merkitystä koko väestölle aiheutuvan haitan kannalta. Siihen sisältyvät sekä ennenaikaisten kuolemien takia menetetyt että sairauden takia vajaakuntoisena eletyt elinvuodet.

Lisää Sydänmerkki-aterioita, vähemmän trikinellavalvontaa

Toteutumiskelpoisimmiksi keinoiksi sekä kansanterveyden että kustannusten kannalta tutkimuksessa katsottiin arvonlisäveron poisto tuoreilta hedelmiltä ja kasviksilta, henkilöstöravintola-aterioiden korvaaminen Sydänmerkki-vaatimukset täyttävillä aterioilla sekä sianruhoista tehtävän trikinellaloisten valvonnan rajaaminen sianlihaa vieviin yrityksiin.

Arvonlisäveron poiston oletettiin arviossa siirtyvän täysimääräisesti hintoihin ja lisäävän kulutusta hinnanalennusta vastaavan määrän, minkä seurauksena suomalaisten sydän- ja verisuonitaudeista sekä syöpätaudeista aiheutuva tautitaakka pienenisi jopa 5400 haittapainotetulla elinvuodella vuosittain. 

Henkilöstöravintoloiden Sydänmerkki-aterioiden vaikutus olisi kahtalainen: sekä tyydyttyneen rasvan että suolan saanti vähenisi selvästi. Tässä laajuudessa se koskisi vain noin viittä prosenttia suomalaisista, mutta vähentäisi silti tautitaakkaa lähes tuhannella haittapainotetulla elinvuodella. Trikinellavalvonnan vähentämiselllä ei skenaariossa olisi juurikaan vaikutusta kansanterveyteen, mutta valvontakustannusten arvioitiin vähenevän noin 40 prosenttia, mikäli sianruhoista tarkastettaisiin vain puolet.

Elintarvikkeiden muuta valvontaa ei ole syytä vähentää: kansanterveydellisten vaikutuksen lisäksi sillä voisi olla haitallisia vaikutuksia elintarvikevientiin, jolle kansallisten valvontaohjelmien kautta varmistettu elintarviketurvallisuus on tärkeää.
”Hankkeessa voitiin kartoittaa vasta muutamaa ruoan terveyshaittaa aiheuttavaa tekijää. Jatkotutkimukset elintarvikkeiden ja ruokajärjestelmän vaikutuksesta suomalaisten tautitaakkaan olisivat tarpeen. Tarkempien arvioiden pohjaksi tarvittaisiin myös kansallisten tietojen keräämistä ja tuottamista”, Tuominen arvioi.

Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Helsingin yliopisto.

Lisätietoja: 

Elintarvikkeiden riskinarviointi: yksikönjohtaja Pirkko Tuominen, Ruokavirasto, p. 0295 205 090, pirkko.tuominen(at)ruokavirasto.fi

Kustannusvaikuttavuus: yliopistonlehtori Marko Lindroos, Helsingin yliopisto, p. 0294 158 068, marko.lindroos(at)helsinki.fi 

Tautitaakka: erikoistutkija Otto Hänninen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 0295 246 471, otto.hanninen(at)thl.fi 

Epidemiologia: asiantuntijaeläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: p. 0295 248 942, ruska.rimhanen-finne(at)thl.fi