Tutkimus: Omaehtoisten opintojen tukeminen työttömyysetuudella lisää työttömien opiskelua ja työllisyyttä

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu näyttäytyy toimivana instrumenttina tuloksellisuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta. Tutkimuksen mukaan työttömyysetuudella tukeminen lisää työttömien opiskelua ja siihen osallistuneiden työllisyyttä, mutta myös syrjäyttää opiskelua opintotuella.

Arvio ilmenee 2. toukokuuta 2024 julkaistusta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamasta tutkimuksesta ”Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu työllistymisen ja jatkuvan oppimisen väylänä”. Owal Group Oy:n ja Pellervon taloustutkimus PTT:n toteuttamassa tutkimuksessa on tarkasteltu työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun toimivuutta prosessina, sitä kuinka hyvin se täyttää tehtävänsä, tuoko se lisäarvoa osaamisen kehittämisen ekosysteemissä ja onko se tarkoituksenmukainen osa työvoima- ja koulutuspalvelujärjestelmää.

Omaehtoisen opiskelun rooli tulisi huomioida TE-palvelujen uudistuksen yhteydessä

Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun rooli osana palvelu- ja etuusjärjestelmän kokonaisuutta on epäselvä: omaehtoisten opintojen toimeenpanossa on eroja alueiden välillä, sillä päätöksenteossa korostuvat päätöksiä tekevien asiantuntemus ja harkintavallan käyttö. Lisäksi omaehtoisten opintojen roolin havaitaan muuttuneen niiden olemassaolon aikana tehtyjen lainsäädäntömuutosten, kuten työnhakuvelvoitteen mukaantulon myötä.

Tutkimuksessa laadittujen suositusten perusteella TE-palvelujen uudistuksen aikana vuosina 2025–2026 uusien TE-palvelujen järjestäjien toimeenpaneman työnhakuvelvoitteen vaikutuksia omaehtoiseen opiskeluun tulisi seurata ja analysoida. Työttömyysetuudella tuettujen omaehtoisten opintojen kaltaisten etuuksien hyödyntämisessä on tärkeää varmistaa tulevien järjestäjien osaaminen TE-palveluiden siirtyessä kuntien vastuulle ja omaehtoiset opinnot tulisikin sisällyttää osaksi tulevien järjestäjien osaamisen kehittämisen palvelukokonaisuutta.

Omaehtoisten opintojen ikärajaa tulisi arvioida uudelleen ja mahdollisesti nostaa nykyisestä 25 ikävuodesta syrjäyttämisvaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi opintoja tulisi jatkossa markkinoida ja kohdentaa nykyistä tehokkaammin esimerkiksi niille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Lisätietoja: Senior Partner Olli Oosi, Owal Group, p. 050 530 4737, [email protected], Seniorikonsultti Taru Aihinen Owal Group Oy, [email protected], Ekonomisti Juho Alasalmi Pellervon Taloustutkimus PTT, [email protected], Vanhempi ekonomisti Henna Busk Pellervon Taloustutkimus PTT, [email protected].

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.