Katsaus: Koulutuspolitiikka ja yliopistojen johtaminen ristiriidassa

Yliopistojen opetus- ja tutkimustyötä tarkastelevien tutkijoiden laatiman Policy Brief -katsauksen mukaan yliopistojen johtamisen yhdeksi trendiksi ovat nousseet suuruuden ekonomian toimintamallit eli suuret yksiköt ja resurssien hyödyntämisessä taloudellisten kriteerien ensisijaisuus. Taustalla ovat yliopistojen niukkenevat resurssit.

Korkeakoulupolitiikkaan on kirjattu riittäviä opetusresursseja edellyttäviä tavoitteita, kuten opetuksen laadun parantaminen ja erilaisista taustoista tulevien opiskelijoiden huomioon ottaminen opetuksessa. Samanaikaisesti yliopisto-opetuksen johtamisen yhdeksi trendiksi on noussut suuruuden ekonomian mukainen työn organisointi, joka ilmenee massaopetusjärjestelyiden suosimisena sekä opetus- ja tutkimustehtävien eriytymisenä. Tämä johtamisperiaate on ristiriidassa koulutustavoitteiden kanssa.

Massaopetus ei mahdollista yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja opetus- ja tutkimustehtävien eriytyessä vaarantuu akateemisen koulutuksen laadulle olennainen opetuksen tutkimusperustaisuus. Massaluonteisten opintojen järjestäminen voi myös vaarantaa pienten oppialojen opetuksen tulevaisuuden.

Massaluonteisia yleisopintoja järjestetään erityisesti osana kandidaatin tutkintoa. Eri opettajien osuuksista koostuvassa massaopetuksessa pitkäjänteinen työ opetuksen kehittämiseksi ja opiskelijoiden erilaisten tarpeiden huomioonottamiseksi vaikeutuu, erityisesti kun opetustyötä tehdään lyhyillä määräaikaisilla työsopimuksilla.

Opetus- ja tutkimustehtävät eriytymässä

Opetuksen laatu voi heiketä lisäksi myös siksi, että yliopistoissa on havaittavissa opetus- ja tutkimustehtävien eriytymiskehitys. Tämä ilmenee opetustöiden ja opetushallintoon liittyvien tehtävien kasaantumisena opetuspainotteisten tehtävien tekijöille jättäen heille niukasti aikaa tutkimustyölle.

Vastaavasti määräaikaisissa työsuhteissa olevien tutkimuspainotteista työtä tekevien mahdollisuus pitkäjänteiseen opetukseen osallistumiseen ja suunnitteluun heikkenevät eriytymiskehityksen myötä. Opetus- ja tutkimustehtävien eriytyminen heikentää opetuksen tutkimusperustaisuutta, joka on nähty yliopisto-opetuksen erityisenä arvona ja laadukkaan akateemisen koulutuksen takeena.

Tutkimuksen ja opetuksen välinen yhteys varmistettava

Nämä yliopiston suuruuden ekonomian johtamisperiaatteesta juontuvat kehityssuunnat vaikeuttavat erilaisten opiskelijoiden huomioon ottamiseen ja korkeakoulutuksen laadun parantamiseen tähtäävien korkeakoulupoliittisten tavoitteiden saavuttamista.

Opiskelijoiden erilaisten taustojen huomioon ottamisen mahdollistamiseksi on tarpeen taata riittävä opetustyövoima sekä mahdollisuus opetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Yliopisto-opetuksen laadun ylläpitämiseksi on varmistettava aito opetuksen ja tutkimuksen välinen yhteys mahdollistamalla resurssit kumpaankin tehtävään. Tämä edellyttää yliopiston johdon, opettaja-tutkijoiden ja opiskelijoiden suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä.

Lisätietoja: yliopistotutkija, dos. Arja Haapakorpi, Tampereen yliopisto, p. 050 318 2333, arja.haapakorpi(at)tuni.fi ja projektitutkija Raakel Plamper, Turun yliopisto, p. 050 339 5873, raakel.plamper(at)utu.fi

Policy Brief on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja, joka esittelee näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.