Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Raportti: Huoltovarmuuden kannalta kriittinen kiinteistöomistus tarvitsee laajempaa valvontaa

Lait kiinteistökauppojen luvanvaraisuudesta ja valtion etuosto-oikeudesta eivät riitä tulevaisuudessa vastaamaan täysin huoltovarmuuden turvaamisen tarpeita. Näin todetaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportissa Huoltovarmuuden turvaaminen osana kiinteistöomaisuuden valvontaa, joka julkaistiin 27. tammikuuta.

Vuonna 2020 voimaan tullut lainsäädäntö EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten kiinteistökauppojen luvanvaraisuudesta, valtion etu-osto-oikeudesta sekä lunastusmahdollisuudesta kansallisen turvallisuuden varmistamisesta ovat parantaneet huoltovarmuuden turvaamista. Ongelmana on kuitenkin, että erityisesti asunto-osakkeet ja vuokraustoiminta jäävät nykyisellään kokonaan tai osittain valvontalainsäädännön ulkopuolelle. Sitä varten tarvittaisiin omaa erityislainsäädäntöä. Lisäksi kansallinen turvallisuus tulisi kytkeä osaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia menettelyitä ja puolustusministeriön kiinteistökaupan luvan myöntämisen edellytyksiä.

Hankkeessa selvitettiin sitä, miten voimassa olevalla lainsäädännöllä voidaan turvata huoltovarmuuskriittistä toimintaa ja niihin liittyviä kiinteistöjä. Suomessa tehdään merkittävää työtä huoltovarmuuden varmistamiseksi, mutta käsitteen sisältöä ja sitä kautta myöskään kriittistä kiinteistöomaisuutta ei ole määritelty täysin tyhjentävästi. Lisäksi toimintaympäristö muuttuu nopeasti: teknologian kehitys sekä turvallisuustilanteen ja kiinteistömarkkinoiden muutokset asettavat paineita valvonnan ylläpitämiselle. 

Kuntien rooli nähtiin merkittävänä, koska kunnilla on omistuksessaan huoltovarmuuden kannalta kriittistä kiinteistöomaisuutta ja niillä on vastuu alueidenkäytön suunnittelusta ja luvitusprosesseista alueellaan. Toisaalta kuntien rooli nähtiin sikäli epämääräisenä, että niillä ei koettu olevan konkreettisia työkaluja tai velvoitteita valvonnan toteuttamiseksi.

Loppuraportti korostaa, että huoltovarmuus on tärkeä osa kansallista turvallisuutta. Hybridivaikuttamisen keinojen muuttuessa myös lainsäädännön kehityshankkeissa on huomioitava huoltovarmuus ja sen suojaaminen. 

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Apulaisprofessori Kirsikka Riekkinen, Aalto-yliopisto/Maanmittauslaitos, p. 050 569 6337, kirsikka.riekkinen(a)aalto.fi ja neuvotteleva virkamies Anu Sallinen, puolustusministeriö, p. 0295 140 335, anu.sallinen(a)gov.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.