Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen yhdyspinnoilla yhteistyötä sujuvoitettava tulevassa maakuntarakenteessa
Yhteinen strateginen suunta, palveluntuottajien keskinäinen luottamus ja yhteistyö ovat edellytys sille, että asiakas saa palveluja sujuvasti sivistys- ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyspinnoilla tulevassa maakuntarakenteessa. Palvelujen sujuvuus edellyttää hyvää johtamista ja palveluntuottajien muutoskykyä, eri alojen ammattilaisten välisten raja-aitojen purkamista ja uudentyyppistä työnjakoa. Palvelujen sujuvuuteen vaikuttavat myös yhteiset tietojärjestelmät. Näin todetaan uusia yhteistyön malleja selvittäneessä hankkeessa.
Opiskeluhuolto, liikunta- ja kulttuuritoiminta sekä nuorten hyvinvointia edistävä ohjaamotoiminta ovat esimerkkejä sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelujen hallinnollisista ja toiminnallisista yhdyspinnoista tulevissa maakunnissa. Palveluja asiakkaille voivat tarjota valtio, maakunnat, kunnat, yritykset, yhdistykset ja muut palvelujen tuottajat.
Hyvien palvelujen edellytys yhdyspinnoilla on, että johtajat sitoutuvat yhteistyön toimintamalliin ja palvelujen edistämiseen yhteistyössä. Poliittisilla päättäjillä ja virkamiehillä on oltavat yhteinen käsitys palvelujen yhteen sovittamisesta. Lisäksi tarvitaan hallinnollisia rakenteita tukemaan yhteistä kehittämistä ja toimien etenemistä puheista käytännön toiminnaksi.
Hyvinvoinnin ja sivistyksen palveluissa tehdään jo nyt paljon yhteistyötä, mutta yhteistyön rakenteissa on parantamisen varaa. Yhteistyön sujuvoittamiseksi tiedon on kuljettava entistä paremmin eri alojen ammattilaisten välillä. Myös koulutusta tarvitaan. Olennaista on oppia toimimaan verkostoissa ja hyödyntämään eri alojen ammattilaisten osaamista. Ruohonjuuritasolla löydetään usein luovia käytännön yhteistyöratkaisuja, esimerkiksi eri alojen ammattilaisten muodostamat työparit.
Sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelujen kehittämistä ohjaa asiakkaan näkökulma. Eri elämänvaiheisiin liittyvät palvelut tuotetaan verkostomaisesti monialaisessa yhteistyössä. Moniammatillinen toimintaympäristö haastaa perinteiset työskentelytavat. Yhteistyötä tehdään erilaisen koulutuksen saaneiden ja erilaisiin toimintakulttuureihin tottuneiden ihmisten kanssa. Esimerkiksi yhteinen palvelupiste lisää vuorovaikutusta toimijoiden välillä.
Kehittämistyö kannattaa, kun se tehdään yhdessä
Päällekkäinen työ, palveluaukot, epäselvyydet siitä, mille hallinnonalalle rahoitus ja palvelujen kehittäminen kuuluvat sekä niukat taloudelliset resurssit kannustavat kehittämään uusia toimintamalleja. Hallinnonalojen välisiä raja-aitoja halutaan purkaa ja myös sovittaa palveluja yhteen.
Palveluintegraatio ja uudet toimintamallit voivat joissakin tapauksissa turvata palvelut, jotka ovat taloudellisista syistä uhattuina.
Hankkeen tuloksia hyödynnetään yhteistyön toimintamallien muotoilussa ja asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palvelukokonaisuuksien kehittämisessä osana maakuntalain ja aluekehittämis- ja kasvupalvelulain myötä tapahtuvia muutoksia.
Osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa toteutetun selvityksen tekivät Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskuksen Spatia. Toimintamalleja selvitettiin kahdessatoista tapaustutkimuksessa maakunnissa ja kunnissa.
Lisätietoja:
Janne Antikainen, kehitysjohtaja, MDI, p. 040 7641 829, [email protected]
Merja Niemi, neuvotteleva virkamies, OKM, p. 02953 30229, [email protected]
Heli Hätönen, neuvotteleva virkamies, STM, p. 02951 63326, [email protected]
