Hyppää sisältöön

Selvitys: Soten merkittävien ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttää kansallista ohjausta

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintasosiaali- ja terveysministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 31.8.2023 10.02
Tiedote 363/2023

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutusten vähentäminen edellyttää kansallisesti koordinoitua ja soteen kohdennettua ohjausta ja seurantaa. Näin todetaan 31. elokuuta julkaistussa selvityksessä, jonka päätavoitteena oli muotoilla ehdotus kansallisesta tavoitteesta, ohjausmekanismeista ja seurantaindikaattoreista soten ympäristövaikutusten vähentämiseksi Suomessa.

Soten osuus Suomen hiilijalanjäljestä 6,5 prosenttia

Suomen terveydenhuollon ilmastopäästöjä on laskettu aikaisemmin osana kansainvälistä Health Care Without Harm -hanketta, mutta ei näin yksityiskohtaisesti. Tässä hankkeessa laskettiin ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen jalanjälki nykytilanteen kartoittamiseksi. Soten osuudeksi laskettiin 6,5 prosenttia Suomen hiilijalanjäljestä. Suurimpia päästölähteitä olivat rakennusten käyttämä kaukolämpö, polttoaineet ja sähkö, kuljetuspalvelut, asiantuntijapalvelut, sekä ruoka ja majoitus. Terveydenhuollossa erottuivat lisäksi lääkkeet, ja suuri osa soten hiilijalanjäljestä aiheutui erilaisista tavara- ja palveluhankinnoista. Laskenta perustui vuoden 2019 aineistoihin.

Monipuolisella ohjauksella kohti kansallista tavoitetta

“Monilla hyvinvointialueilla on jo otettu askelia kohti ekologista kestävyyttä. Kansallista ohjausta tarvitaan tavoitteellisten ja vaikuttavien toimien edistämiseksi koko maassa.”, toteaa konsortiota johtanut yliopistonlehtori Jutta Pulkki Tampereen yliopistosta.

Sote-sektorilla on tärkeä rooli Suomen kansallisten ympäristösopimusten- ja tavoitteiden edistämisessä, kuten hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Soten ekologista kestävyyttä ohjaavat nykyään useat yleiset lait sekä kansallisen tason suositukset. Selvityksessä kootun aineiston perusteella nykyistä ohjausta pidetään kuitenkin riittämättömänä ja ekologisen kestävyyden tavoitteet puuttuvat vielä monelta hyvinvointialueelta.

Selvitys esittää ekologisesti kestävän soten kansalliseksi tavoitteeksi ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoteen 2035 mennessä”. Kansallisen tavoitteen saavuttamiseksi ehdotetaan monipuolista ja kehittyvää kansallista ohjausta ja seurantaa yhteisten indikaattorien avulla. Ohjauksesta ottaisi kokonaisvastuun sosiaali- ja terveysministeriö.

Ekologisesti kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet ja ohjausmekanismit (EKO-SOTE) -hanketta toteuttivat Tampereen yliopisto, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Varsinais-Suomen hyvinvointialue sekä Demos Helsinki. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: Jutta Pulkki, Yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, p. 050 318 6742, jutta.pulkki(at)tuni.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.