Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Korkeakoulutukseen sijoittuminen ei ole nopeutunut vuoteen 2017 mennessä
Korkeakouluopintojen ja korkeakoulutukseen sijoittumisen nopeuttaminen on ollut keskeinen poliittinen tavoite jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tavoitteeseen on pyritty osaltaan opiskelijavalintoja uudistamalla. Tavoitteet korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi eivät ole 26.3. julkaistun tutkimuksen mukaan toteutuneet vuoteen 2017 mennessä. Keskeinen syy on hakijasuma.
Kevään 2017 yhteishaussa korkeakouluihin hakeneista vain vajaa kolmannes sai koulutuspaikan. Ensikertalaiset pärjäävät valinnoissa vain hieman ei-ensikertalaisia paremmin. Koska hakijoista valtaosa on ensikertalaisia, on heille varattujen kiintiöiden vaikutus jäänyt vähäiseksi. Opinnot ovat nopeutuneet, mutta se ei vielä näy tutkintojen suoritusajoissa. Myös tämä kertoo siitä, että sijoittumisviiveet ovat edelleen pitkiä.
Tutkimuksen mukaan valmennuskurssin käyminen on yhteydessä opiskelupaikan saamiseen. Valmennuskursseihin liittyy selkeä hakijoita eriarvoistava piirre, mutta kurssin muodolla tai hinnalla ei näytä olevan merkitystä opiskelupaikan saannissa.
Keskeinen haaste on vaikuttavien kiintiöiden asettaminen
Nykyisen hakijasuman oloissa opiskelijavalintojen uudistuksille asetettuja nopeuttamistavoitteita on vaikea saavuttaa. Koska suurin osa hakijoista jää valintatavoista riippumatta ilman koulutuspaikkaa, ja seuraavana vuonna hakijoiksi tulevat uudet ensikertalaiset, säilyy heidän osuutensa hakijajoukossa pitkään ennallaan. Koska hakijoista valtaosa on ensikertalaisia, ja korkeakoulut käyttävät paikkojen varaamismahdollisuutta varovasti, eivät kiintiöt ole kovin tehokas keino parantaa heidän asemiaan. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että ei-ensikertalaiset hakijat eivät ole valinnoissa muihin nähden kohtuuttoman huonossa asemassa.
Siirtohaku toimii pääosin tarkoituksenmukaisesti
Siirtohaku ei toistaiseksi ole merkittävässä määrin vapauttanut paikkoja varsinaiseen yhteishakuun. Siirtyjien määrä on suhteellisen pieni, ja edelleen siirtohakijoihin verrattuna noin kaksinkertainen joukko koulutuspaikan saaneita hakee seuraavana vuonna uudestaan varsinaisessa yhteishaussa. Siirtohaku toimii kuitenkin pääasiassa niin kuin on tarkoitettu. Siirtohakijat ovat niitä, jotka eivät ole saaneet ensisijalle asettamaansa koulutuspaikkaa ja jotka hakevat siirtoa alkuperäisen tavoitteensa mukaiseen koulutukseen, mikäli sellainen mahdollisuus on tarjolla. Siirtohaun volyymiä tulisi siis kasvattaa vähentämättä kuitenkaan yhteishaun paikkamäärää.
Sijoittumisen nopeuttaminen tukee opiskelun vauhdittumista
Vähintään 55 opintopistettä lukuvuodessa suorittaneiden osuudet ovat viime vuosina kasvaneet sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tämä ei kuitenkaan vielä näy tutkintojen suoritusajoissa. Myös valmistuneiden keski-ikä on pysytellyt suhteellisen korkeana. Tämäkin kertoo siitä, että sijoittumisen nopeuttamiselle asetettuja tavoitteita ei ole vielä saavutettu. Koska nuoret ensikertalaiset kerryttävät opintopisteitä muita nopeammin, tukevat koulutukseen sijoittumista nopeuttavat politiikkatoimet myös opintojen nopeuttamistavoitteita.
Valmennuskursseilla selkeä yhteys opiskelupaikan saantiin
Joillakin aloilla kova kysyntä ja pääsykokeet ovat johtaneet siihen, että suuri osa hakijoista turvautuu valmennuskursseihin varmistaakseen itselleen opiskelupaikan. Opiskelupaikan saanti onnistuu parhaiten niillä hakijoilla, jotka ovat käyneet alan valintakokeeseen valmentavan kurssin. Hakijoilla ei ole kuitenkaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua valmennuskursseihin: mitä korkeammin koulutetut vanhemmat hakijalla on, sitä todennäköisemmin hän osallistuu alan valintakokeeseen valmentavalle kurssille ja sitä todennäköisemmin hän myös saa tavoittelemansa opiskelupaikan.
Osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa toteutetun tutkimuksen tekivät Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Tutkimuksessa analysoitiin vuosia 2010-2017 koskevien tilastoaineistojen pohjalta, miten ensikertalaisten asema opiskelijavalinnoissa on kehittynyt ja onko koulutukseen sijoittuminen nopeutunut. Kyselytutkimuksella selvitettiin, miten laajaa kasvatus-, kauppa-, lääke- ja oikeustieteen aloille valmentaville kursseille osallistuminen on, ketkä kursseille osallistuvat ja missä määrin valmennuskurssin käyminen on yhteydessä koulutuspaikan saamiseen.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: Erikoistutkija Sakari Ahola, RUSE, p. 029 450 2759, sakari.ahola(at)utu.fi; tutkimusjohtaja Rita Asplund, ETLA, p. 050 594 2311, rita.asplund(at)etla.fi ja ylitarkastaja Ilmari Hyvönen, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, p. 040 485 4820 , ilmari.hyvonen(at)minedu.fi
