Hyppää sisältöön

Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020: IPR-strategian taustoitus (IPSTRA)

Käynnissä

Toteuttajat

Forefront Oy, VTT (alihankkija), KPMG Oy (alihankkija), Spillover Economics Oy (alihankkija)

Rahoitussumma

200 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2020–12/2020

Hanke liittyy uuden aineettomien oikeuksien strategian (IPR-strategian) laatimisen taustoitukseen. Strategian laatimisesta on päätetty pääministeri Marinin hallituksen ohjelmassa ja sen on tarkoitus hyödyntää vuonna 2009 tehtyä IPR-strategiaa ja siitä laadittua arviointia. Strategiaa uudistettiin keväällä 2014 osana valtioneuvoston aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmaa (2014–2020). Uuden IPR-strategian laatiminen on myös yksi huhtikuussa 2020 julkaistun kansallisen TKI-tiekartan painopisteistä ja aineettomien oikeuksien järjestelmän kehittäminen tärkeä toimenpide tavoiteltaessa hallitusohjelman tavoitetta nostaa tki-investoinnit neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.

Suomen aineettomien oikeuksien järjestelmä on sijoittunut hyvin erilaisissa kansainvälisessä vertailussa, mutta kilpailukyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi on tärkeää pyrkiä parantamaan (erityisesti pk-yritysten ja startupien) IPR-tietoisuutta ja -osaamista sekä kehittämään alan koulutusjärjestelmää ja hallintoa.

Aineettomien oikeuksien järjestelmän kehittämisessä on kyse monille eri hallinnonaloille ulottuvasta haasteesta, joka edellyttää myös strategian taustoitukselta kokonaisvaltaista järjestelmätason tarkastelua sekä laajaa, eri sidosryhmät ja näkökulmat huomioivaa vuoropuhelua. Systeeminen lähestymistapa ja osallistavuus ovat myös keskeisiä lähtökohtia hankesuunnitelmassa.

Tämän hankkeen tarkoituksena on tehdä IPR-strategian valmistelun tueksi taustaselvitys aineettomien oikeuksien ja niiden käytön nykytilanteesta sekä tulevaisuuden haasteista ja keskeisistä muutostarpeista. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten Suomen IPR-järjestelmää tulisi kehittää, jotta se edistäisi uuden tiedon tai luovien sisältöjen luomista ja levittämistä; innovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä niin kansallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla; Suomen kestävää kasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä; aineettomista oikeuksista syntyvää lisäarvoa; tutkimus- ja kehitystyötä datatalouden ja alustatalouden aikakautena; ja työllisyyttä. 

Selvityksessä tarkastellaan seuraavia kuutta osa-aluetta: 1) IPR-osaaminen ja yritykset, 2) IPR-osaaminen ja kansalaiset sekä hallinto, 3) IPR-järjestelmän muutoshaasteet lähitulevaisuudessa, 4) tietokoneohjelmien ja tietokantojen asema ja merkitys korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten innovaatio- ja keksintötoiminnassa, 5) teollisoikeuksien arvon määrittely kansantalouden näkökulmasta, ja 6) alan lainsäädännön kehittämistarpeet.

Ota yhteyttä:

toimitusjohtaja Vesa Salminen, Forefront Oy, p. 040 125 2370, etunimi.sukunimi(at)4front.fi

Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020 Yleinen

Yhteyshenkilö ministeriössä