Hyppää sisältöön

Tutkijat tulevaisuusvaliokunnan kuultavina
Hyvän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan tutkittua tietoa

Julkaisuajankohta 25.10.2018 14.52
Uutinen

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeiden tutkijat esittivät tutkimustuloksiaan ja näkökulmia sekä ratkaisuja tulevaisuusvaliokunnan avoimessa kuulemistilaisuudessa 24.10.2018. Agenda2030:n tavoite kestävästä kehityksestä oli kuulemistilaisuuden teemana.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sdp) korosti puheenvuorossaan tutkimustiedon merkitystä kestävän kehityksen edistämisessä ja tulevaisuusvaliokunnan työssä.

– Tulevaisuusvaliokunta on kestävän kehityksen valiokunta. Tieteen, taiteen ja etiikan vuoropuhelu ovat olennaisia hyvän tulevaisuuden rakentamisessa. Koottua tietoa tiiviissä paketissa esitettynä tarvitaan arvovalintoihin pohjautuvan poliittisen päätöksenteon tueksi.

Nuoria rohkaistava ja tuettava koulutusvalinnoissa

Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Tommi Hoikkala kertoi tilaisuudessa valtioneuvoston tutkimuksesta, jossa selvitetään suomalaisnuorten sukupuolittuneita koulutusvalintoja. Suomessa ammatilliset koulutusvalinnat ja työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Nuoret ohjautuvat vanhempien sukupolvien tavoin perinteisiksi mielletyille mies- ja naisvaltaisille aloille. Sukupuolittunut valinta tehdään usein jo siirryttäessä toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Ymmärtämällä nuorten epätyypillisten valintojen taustatekijöitä voidaan vähentää sukupuolen mukaista eriytymistä. Toimenpiteitä tarvitaan Hoikkalan mukaan jo perusopetusikäisille.

– Jo perusasteen koulutuksen aikana nuorille tulisi vahvistaa näkemystä siitä, että eri ammatit ovat sukupuolesta riippumattomia. Nuoria tulee rohkaista ja sille pitää löytää taloudelliset resurssit niin koulussa kuin vapaa-ajan toiminnassa. Tarvitaan myös nuorten koulutus- ja ammatinvalinnan uutta pedagogiikkaa, jossa hyödynnetään ryhmäilmiöitä, totesi Hoikkala.

Vauhtia kiertotalouden ratkaisuihin innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla

Julkisten hankintojen kokonaisvolyymi on 35 miljardia euroa vuodessa. Kohdistamalla julkisia hankintoja yhteiskunnalle lisäarvoa tuoviin uusiin ratkaisuihin, voidaan edistää muun muassa kansallisia bio- ja kiertotalouden tavoitteita. Julkisten hankintojen vapaaehtoinen Green Deal -sopimus voisi toimia tämän tyyppisenä skaalautumistyökaluna tukirahoitukseen yhdistettynä.

Uuden hankintalain tuoma innovaatiokumppanuusmenettely tuo joustavuutta uusien ratkaisujen kehittämiseen.

– Innovaatiokumppanuusmenettely ei ole ainoa vaihtoehto uusille ratkaisuille eikä se sovellu kaikkiin innovatiivisiin hankintoihin. Menettelyä soveltavan hankintayksikön on pystyttävä houkuttelemaan yritykset mukaan menettelyyn. Kaikilla innovaatioita kehittävillä yrityksillä ei nimittäin ole valtavaa innostusta julkisiin hankintoihin tai resursseja osallistua pitkään prosessiin. Kannustimet ovat siksi avainasemassa, korosti dosentti Kirsi-Maria Halonen Lapin yliopistosta.

Taloudelliset kepit ja porkkanat kiertotalouden edistäjinä

Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot (KIMAT) –hankkeessa tarkasteltiin, miten taloudellisin ohjauskeinoin voidaan edesauttaa kiertotalouden kehitystä Suomen kannalta keskeisissä arvoketjuissa. Kiertotaloutta voidaan edistää taloudellisten tukien ja toisaalta verojen tai maksujen avulla. Taloudellinen ohjaus tulisi Suomen ympäristökeskuksen johtajan Riina Antikaisen mukaan toteuttaa osana sääntelyn kokonaisuutta.

– Kiertotalous avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä palveluiden että teknologian kehittämiseen. Kansantalouden kannalta resurssitehokkuutta parantavaa teknologinen kehitys voi synnyttää kasvua. Lisätoimia tarvittaisiin erityisesti tuotteiden pitämiseksi kierrossa mahdollisimman pitkään muun muassa ylläpidon, uudelleenkäytön ja uudelleenvalmistuksen keinoin, totesi Antikainen.       

Sää- ja ilmastoriskit hallintaan hyvällä varautumisella

Suuri osa Suomea lähivuosina uhkaavista sää- ja ilmastoriskeistä on hallittavissa hyvällä varautumisella. Tietämys riskeistä koottiin yhteen valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ”Sää- ja ilmastoriskien arviointi ja toimintamallit (SIETO)” -hankkeessa. Hankkeen tuloksissa korostettiin, että sää- ja ilmastoriskien hallintaa on tarpeen kehittää yhtenäistämällä ja tehostamalla riskien arviointia.

– Muuttuvien riskien tehokas hallinta lisää ihmisten hyvinvointia ja turvallisuutta, korosti SIETO-hankkeen koordinaattori, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Heikki Tuomenvirta.