Jätevettä hyödyntämällä voitaisiin vähentää väkilannoitteiden käyttöä merkittävästi
Suomessa voitaisiin vähentää väkilannoitefosforin käyttöä jopa neljänneksellä, jos puhdistettaviin jätevesiin liuennut fosfori kierrätettäisiin lannoitekäyttöön. Jätevesien fosfori on pääosin peräisin virtsasta. Jos samalla lisättäisiin lannan fosforin kierrättämistä, voitaisiin fosforiväkilannoitteista luopua Suomessa kokonaan.
Tällä hetkellä jäteveteen liuennutta fosforia poistetaan vesistöjen rehevöitymisen estämiseksi, mutta sitä ei juuri ole voitu hyödyntää ruoantuotannossa. Poistettu fosfori päätyy jätevesilietteeseen, jota on voitu hyödyntää esimerkiksi nurmikoilla käytettävässä mullassa.
– Aiemmin meillä ei ole ollut käytössä menetelmiä jäteveden fosforin erottamiseksi riittävän helposti ja puhtaana turvalliseen lannoitekäyttöön. Viime vuosina tekniikan kehitys on kuitenkin ollut todella nopeaa, kertoo tutkijatohtori Anna Mikola Aalto-yliopistosta.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat koonneet yhteenvedon Suomeen sopivista, kehitteillä olevista fosforin kierrätystekniikoista valtioneuvoston käyttöön. Aihe on tutkijoille tuttu, sillä Aalto-yliopisto kehittää myös itse menetelmiä fosforin hyödyntämiseksi jätevedestä.
Tekniikan käytön pitää olla kannattavaa
Tekniikan kehittyminen ei kuitenkaan yksin riitä, jotta fosforin kierrättäminen jätevedestä lähtisi kunnolla käyntiin.
– Tekniikan käyttämisen pitää olla myös kannattavaa ja lopputuotteelle pitää olla markkinat, jotta tekniikka otettaisiin käyttöön, muistuttaa tutkimusjohtaja Kati Berninger Tyrsky-Konsultoinnista.
Tyrsky-Konsultoinnin valtioneuvostolle tekemän selvityksen mukaan valtion tulisi hyödyntää useampaa mahdollista ohjauskeinoa, jotta fosforin tehokas kierrätys lannoitekäyttöön käynnistyisi. Keskeneräisten fosforin talteenottotekniikoiden kehittymistä voi vauhdittaa kehittämishankkeita tukemalla. Markkinoiden luomista voi vauhdittaa Berningerin mukaan esimerkiksi vapaaehtoisin sopimuksin, joissa lannoitteiden valmistajat sopivat lisäävänsä kierrätysravinteiden käyttöä vähitellen. Vesilaitoksia voidaan vastaavasti saada ottamaan käyttöön uutta tekniikkaa tukemalla sijoituksia uuteen tekniikkaan.
Kierrätys turvaa lannoitteiden riittävyyden
Suomen ruokahuollon tulevaisuus edellyttää fosforin kierrätystä.
– Nykyisissä lannoitteissa fosfori saadaan kaivoksilta. Maailman nykyiset kaivettavaksi sopivat fosforivarat ovat rajalliset ja niiden saatavuuteen liittyy riskejä, kertoo ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä.
Haaranen myös muistuttaa, että maailman väestö kasvaa koko ajan. Suomen kannattaa turvata lannoitteiden raaka-aineiden saatavuus myös siltä varalta, että maailmalta ei raaka-aineita saada Suomeen.
Äskettäin valmistunut valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Jäteveden sisältämän fosforin talteenotto ja kierrättäminen -tutkimus selvitti, miten jätevesien fosforin kierrätystä voidaan Suomessa edistää. Tutkimus tuotti ajantasaista tietoa sekä taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista että käytettävissä olevista tekniikoista. Tutkitun tiedon avulla valtioneuvosto pyrkii tekemään toimivimmat mahdolliset päätökset fosforin kierrättämisen vauhdittamiseksi Suomessa.
Teksti: Visa Noronen, Mundis Communications
Kuvituskuva: Juho Kaljunen, kuvassa fosforin talteenoton kehittämistä laboratoriossa.
