Hankkeen perustiedot
Kesto: 5/2018–8/2019
Terveellinen ruokavalio on keskeinen hyvinvoinnin ja terveyden kulmakivi: se vähentää elintapasairauksia, pidentää elinajanodotetta sekä vaikuttaa monimuotoisesti suoraan ja epäsuorasti elämänlaatuun. Yhteiskuntamme suuret terveyshaasteet kuten ylipaino, tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä masennus liitetään haitallisiin elintapoihin kuten epäterveellinen ruokavalio, tupakointi tai alkoholinkäyttö.
Vaikka suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä parantunut, on uusimman raportin mukaan tuloryhmien välinen terveyden kuilu edelleen suuri. Erot näkyvät esimerkiksi siten, että köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Ilmiö liittyy vahvasti elintapoihin, erityisesti tupakointiin, alkoholinkäyttöön ja ruoan kulutukseen, jotka vaihtelevat sosioekonomisen aseman mukaan; mitä korkeampi on sosioekonominen asema, sitä terveellisemmät elintavat ja sitä parempi terveys.
Kansalaisten ruokatottumukset ovat myös merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Ruokavalintoihin vaikuttamisella on erittäin suuri kansanterveydellinen ja -taloudellinen potentiaali vähentää epäterveellisestä ravitsemuksesta aiheutuvia lieveilmiöitä. Epäterveellisestä ravitsemuksesta (kuten kovien rasvojen, sokerin ja suolan käyttö) ja huonoista elintavoista (kuten tupakointi ja liika alkoholinkäyttö) aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä sairauspoissaolojen, terveydenhuolto- ja lääkemenojen lisääntymisen takia sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Näiden tekijöiden välilliset vaikutukset liittyvät työn tuottavuuteen, oppimiseen ja kansanterveyteen. Terveellinen ravitsemus ja elintavat linkittyvät yhteiskunnan hyvinvointiin moninaisin eri tavoin. Tämän vuoksi yhteiskunnalla on selkeä ja tarkoituksenmukainen insentiivi kehittää ruokaympäristöä terveellisempää ravitsemusta edistävämpään suuntaan. Kuluttajien tietoisia valintoja kunnioittaen, mutta rakentamalla suotuisa ympäristö terveelliselle ravitsemukselle voidaan saavuttaa kansallinen etu: suomalaisen yhteiskunnallinen ominaispiirre, joka säteilee monimuotoisesti hyvinvointia yhteiskunnan eri osa-aluille.
Tutkimushankkeen päätavoitteena oli tunnistaa ja määritellä ruokaympäristön osatekijät, ohjauskeinot ja vaikuttavuus. Tutkimushanke pyrki tunnistamaan ja määrittelemään ne osatekijät, joista terveellisiä ruokavalintoja edistävä suotuisa ruokaympäristö rakentuu (työpaketti 1), tunnistamaan mitkä ovat ohjauskeinoja, joilla voidaan kannustaa kuluttajia valitsemaan ravitsemuslaadultaan terveellisempiä elintarvikkeita (työpaketti 2) ja mittaamaan millainen on erilaisten ohjauskeinojen vaikuttavuus kulutuskäyttäytymiseen (työpaketti 3).
Tutustu hankkeen loppuraporttiin ja tuloksista kertovaan tiedotteeseen (30.8.2019).
Ota yhteyttä:
Professori Hannu Saarijärvi, Tampereen yliopisto, p. 040 535 1369, etunimi.sukunimi(at)uta.fi
