Toimeentulon riskit ja yrittäjäriski työn murroksessa

Hankkeen perustiedot

Kesto: 6/2018–3/2019

Työn murroksessa yhteiskunta, kulttuuri ja työmarkkinat ovat jatkuvaassa muutosliikkeessä: työtä organisoidaan eri tavoin kuin ennen. Teknologian nopea kehitys polarisoi työmarkkinoita ja vaikuttaa kaikissa ammattiryhmissä. Jäykkien professioiden ja työnkuvien sijaan nykyaikaisissa organisaatioissa monien ihmisten toimenkuva määräytyy heidän yksilöllisten ominaisuuksiensa perusteella. Työmarkkinoilla edellytetään jatkuvaa osaamisen parantamista ja uuden oppimista. Yhä harvemmin työnantaja sanelee yksipuolisesti asiantuntijatyön sisältöä. Toisaalta epävarmuus työmarkkinoilla on lisääntynyt. Yksinyrittäjät, freelancerit ja heihin rinnastettavat työnhakijat joutuvat tyytymään epäsäännöllisiin tuloihin ja heikkoihin työehtoihin. Samaan aikaan työmarkkinat polarisoituvat eli keskipalkkaisten ammattien työvoimaosuus suhteessa korkea- ja matalapalkkaisiin ammatteihin on laskussa.

Palkkatyön ja yrittäjyyden monimuotoinen yhdistäminen, siirtymät palkkatyön ja yrittäjyyden välillä sekä muut työn tekemisen ja yrittäjyyden muotoihin ja tapoihin liittyvät muutokset aiheuttavat muutospaineita sosiaaliturvajärjestelmään. Sosiaaliturvajärjestelmä rakentuu olettamukseen, jonka mukaan työmarkkinoilla ihminen on joko palkansaaja tai yrittäjä. Tulevaisuudessa jako palkansaajiin ja yrittäjiin käy kuitenkin yhä epäselvemmäksi, mikä edellyttää palkkatyön, yrittäjyyden ja sosiaaliturvan nykyistä joustavampaa yhteensovittamista osana sosiaaliturvan uudistusta.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa toimeentulon riskien ja yrittäjäriskin hallinnoinnin kokonaisvaltainen uudelleenarvio. Työmarkkinoiden muutokset ja työn murros johtavat siihen, että yhä useammin sama henkilö voi kohdata samaan aikaan sekä yrittäjäriskin, että toimeentulon riskin. 

Hanke arvioi palkkatyön, yrittäjyyden ja sosiaaliturvan muodostaman triangelin nykytilaa ja riskien jakautumista työmarkkinoilla uusimpien tutkimusten ja selvitysten valossa, sekä tunnisti nykyjärjestelmän muutostarpeet suhteessa työn murrokseen. Hanke arvioi myös elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tavoitteita ja tuloksia riskien jakautumisen näkökulmasta ja selvitti miten näitä tavoitteita voitaisiin yhdistää työllisyyspolitiikan tavoitteiden kanssa.

Hanke tuotti myös kansainvälisiä vertailuja ja tuo esille kokemuksia Iso-Britanniasta, Tanskasta ja Ruotsista niiltä osin, kuin näissä maissa on yhdistetty palkkatyön, yrittäjyyden ja sosiaaliturvan kokonaisuutta. Hanke arvioi, voidaanko näitä kokemuksia soveltaa Suomessa. 

Tutustu hankkeen loppuraporttiin ja tuloksista kertovaan tiedotteeseen (26.3.2019).

Ota yhteyttä:

Hankkeen vastuullinen tutkija Johannes Kananen, HY/Svenska social- och kommunalhögskolan, p. 0294 128 457, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Paula Saikkonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 0295 248 133
Arttu Vainio, Oxford Research Oy, p. 040 734 2555