Hyppää sisältöön

Ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutosten yhteisvaikutukset kansainvälistä suojaa hakeneiden ja saavien asemaan

Käynnissä

Toteuttajat

Åbo Akademi, Turun yliopisto, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, Siirtolaisuusinstituutti

Rahoitussumma

120 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 4/2020–1/2021

Ulkomaalaislakiin (UlkL 301/2004) on kansainvälisen suojelun osalta tehty viime vuosina muutoksia useina erillisinä hankkeina ilman että muutosten yhteisvaikutusta kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan on tarkasteltu kokonaisuutena. Humanitaarisen suojelun perusteella myönnettäviä oleskelulupia koskevat säännökset on kumottu. Perheenyhdistämisen edellytyksiä on muutettu. Kansainvälisen suojelun saamista koskevia valitusten muutoksenhakuaikoja on lyhennetty ja mahdollisuutta saada oikeusapua on rajoitettu. Turvaamistoimiin on tehty muutoksia. Uusintahakemusten tekemistä on rajoitettu. Käännytyspäätösten toimeenpanoa ja karkottamista koskevia säännöksiä on niin ikään muutettu. Näiden lisäksi muutoksia on tehty mm. maahantulokiellon rikkomista koskeviin rangaistussäännöksiin.

Lukuisat erilliset muutokset ovat tehneet vaikeaksi hahmottaa muutosten ja niiden vaikutusten muodostamaa kokonaiskuvaa. Ongelmaan on kiinnittänyt huomionsa myös perustuslakivaliokunta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on samoin arvioinut, että lainsäädännön ja soveltamiskäytännön tiukentaminen näyttää kokonaisuudessaan johtaneen suhteettomiin seurauksiin turvapaikanhakijoiden kannalta. Tutkimushankkeen avulla saadaan tutkimukseen perustuvaa tarkempaa tietoa siitä, miten ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutokset ovat vaikuttaneet yhtäältä yleisesti kansainvälistä suojaa hakevien ja saavien oikeudelliseen asemaan sekä toisaalta erityisesti lasten asemaan. Selvityksen tarve on kirjattu myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan 'Turvallinen oikeusvaltio Suomi.'

Hankkeesta saatavia tuloksia voidaan hyödyntää myös yleisemmin arvioitaessa lainvalmistelun vaikutuksia erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa yhteen asiakokonaisuuteen liittyvät uudistukset toteutetaan pistemäisesti erillisillä hallituksen esityksillä.

Tutkimushankkeen päätavoitteena on arvioida, miten ulkomaalaislakiin ja sen soveltamiskäytäntöön tehdyt yksittäiset muutokset ovat vaikuttaneet tarkasteluajanjaksolla kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saavien asemaan. Tämän lisäksi tutkimuksessa analysoidaan, onko muutoksilla ollut kumuloituvia yhteisvaikutuksia mainittujen henkilöiden asemaan ja millaisia nämä mahdolliset vaikutukset ovat.

Tutkimustehtävää lähestytään kolmen osa-alueen kautta. Tutkimuksessa analysoidaan

  1. oikeudellisia kokonaisvaikutuksia;
  2. diskursseilla luotuja seurauksia ja;
  3. lainmuutosten ja soveltamiskäytännön vaikutuksia turvapaikanhakijoihin.

Tutkimuksessa selvitetään siten aluksi lainopillisen tarkastelun avulla, onko yllä mainittujen yksittäisten muutosten muodostama kokonaisuus parantanut tai heikentänyt kansainvälistä suojaa hakevien tai saavien oikeudellista asemaa. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, vastaako Suomen nykyinen lainsäädäntö ja sen soveltamiskäytäntö Suomen perustuslain, kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin lainsäädännön asettamia standardeja. Lainopillisen analyysin lisäksi hankkeessa tehdään systemaattinen kartoitus lainvalmisteluprosessien aikana esiin tuoduista ennakoiduista vaikutuksista. Tavoitteena on selvittää, millainen merkitys vaikutusten arvioinnilla on ollut ulkomaalaislakia ja siihen liittyviä lakeja muutettaessa sekä miten ennakoidut vaikutukset ovat toteutuneet.

Diskurssianalyysin tavoitteena on tutkia, millaisia seurauksia kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien asemaan on tuotettu valmisteltaessa keskeisiä ulkomaalaislain muutoksia. Hankkeessa tutkitaan toisin sanoen sitä, millaisille vaikutuksille asiakirjat ovat luoneet edellytykset ja millaisia vaihtoehtoja asiakirjoissa esiintyvät diskurssit ovat sulkeneet pois. Lainvalmisteluaineistoa lähestytään kriittisen diskurssianalyysin periaatteiden näkökulmasta eli lainvalmisteluaineisto hahmotetaan sosiaalista todellisuutta rakentaviksi dokumenteiksi, joiden retorisilla valinnoilla on konkreettisia seurauksia yhteiskunnassa. Lainvalmisteluaineiston analyysissä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millaisia seurauksia puhetavoilla on tuotettu etenkin suhteessa kansainvälistä suojelua hakevien ja saavien eri elämänalueisiin sekä lapsiin.

Ymmärrystä siitä, miten lainmuutosten kokonaisuus on vaikuttanut kansainvälistä suojaa hakevien ja saaneiden asemaan eri elämänalueilla täydennetään haastattelemalla eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat työssään tekemisissä kansainvälistä suojaa hakevien ja saaneiden kanssa, ja jotka kykenevät arvioimaan tilannetta yksittäistapauksia laajemmin.

Ota yhteyttä:

professori Elina Pirjatanniemi, Åbo Akademi, p. 050 401 3735, etunimi.sukunimi(at)abo.fi

Selvitys ulkomaalaislain ja soveltamiskäytännön muutosten vaikutuksista Yleinen

Yhteyshenkilö ministeriössä