Blogi: Tieto käyttöön!

”Uhattiin tulla ampumaan kaupungintalolle” – valtakunnallinen kysely valottaa kuntien uhkatilannekuvaa

Heli Paavola Julkaisupäivä 24.8.2020 11.18 Blogit

Millaisia uhka- ja väkivaltatilanteita kuntien palveluissa kohdataan? Kuinka usein niitä kohdataan ja miten niistä selviydytään? Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan kuuluvassa KuntaTurva -tutkimushankkeessa selvitetään uhkatilanteiden kokonaiskuvaa ja turvallisuuden hallintamalleja kunnissa. Tutkimus tuottaa tietoa turvatarkastusten mahdollisuutta arvioivalle työryhmälle.

Valtakunnallinen kysely kartoitti uhkatilanteita kuntien palveluissa

Osana selvitystä toteutettiin touko-kesäkuussa 2020 WitMill Oy:n toimesta valtakunnallinen verkkokysely. Kysely lähetettiin aluehallintoviraston kautta ja se kohdennettiin kaikille kunnille Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Covid19-pandemiatilanteen tuomista haasteista huolimatta vastausmäärä ylti 34 prosenttiin. Vastauksia saatiin kaikista maakunnista ja vastausprosentit vaihtelivat Keski-Suomen 52 prosentista Kymenlaakson 14 prosenttiin. Vastanneet kunnat edustavat melko tasaisesti eri kokoluokkia; suurin luokka 20 000–40 000 asukasta edustaa 19 prosenttia vastaajista ja yli 100 000 asukkaan kunnat edustavat 8 prosenttia vastauksista. 45 prosenttia vastanneista kunnista työllistää yli 1000 henkeä.

Uhka- ja väkivaltatilanteita eniten suurimmissa kunnissa

Miltä uhka- ja väkivaltatilanteiden kokonaiskuva sitten näyttää?

Keskimäärin koko Suomen tasolla tarkasteltuna uhka- ja väkivaltatilanteet ovat suhteellisen harvinaisia ja kyse on useimmiten lievästä henkisen ja fyysisen väkivallan uhasta. Liki puolessa vastanneista kunnista annettiin alle 10 uhkatilanneilmoitusta viime vuoden aikana.

Tuloksissa on tunnistettavissa myös selkeitä korrelaatioita, jotka näkyvät kautta linjan kaikissa uhan määrän mittareissa. Mitä suurempi asukasmäärä kunnassa on, sitä enemmän siellä on henkilöstöä ja sitä enemmän on uhkatilanteitakin. Yli 100 000 asukkaan kunnissa annettiin keskimäärin 500–999 uhkatilanneilmoitusta vuonna 2019.

Varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa useimmin uhka- ja väkivaltatilanteita – suurimmissa kunnissa päivittäin

Kunnille kohdennetussa verkkokyselyssä tarkasteltiin kaikkia kuntien palveluita lukuun ottamatta sote-toimialaa, jolle oli oma kyselynsä.

Kyselyn perusteella uhkatilanteita ilmenee useimmin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Koko Suomen tasolla uhkatilanteita ilmenee keskimäärin kuukausittain, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa on keskimäärin päivittäin uhkatilanteita varhaiskasvatuksen ja koulutuksen alalla.

Sama ero näkyy myös työllisyyspalveluiden sekä kaavoitus, ympäristö, rakentaminen -toimialan osalta – mitä suurempi on kunta, sitä yleisempiä uhkatilanteet ovat kyseisillä palvelualueilla. Suurimmissa kunnissa uhkatilanteita kohdataan kyseisillä toimialoilla kuukausittain.

Useimmin vastanneissa kunnissa kohdattiin lievää henkistä ja fyysistä väkivaltaa

Kunnissa kohdatut uhkatilanteet ovat tyypillisesti lievää henkistä tai fyysistä väkivaltaa.

Metelöintiä, huutamista, nimittelyä tai huitomista, tönimistä, sylkemistä henkilökunta kohtaa keskimäärin kuukausittain.

Mitä enemmän kunnassa on asukkaita, sitä useammin henkilökunta keskimäärin kohtaa lievää henkistä ja fyysistä väkivaltaakin. Yli 100 000 asukkaan kunnissa työntekijät kohtasivat 2019 keskimäärin viikoittain lievää fyysistä väkivaltaa sekä lievää ja henkistä väkivaltaa sekä kuukausittain vammoja aiheuttavaa väkivaltaa ja vakavaa uhkailua.

Uhkatilanteista selviydytään pääosin omin avuin – turvallisuuden hallinta hyvällä pohjalla

Uhkatilanteissa jouduttiin turvautumaan ulkopuoliseen apuun keskimäärin enintään yhdeksän kertaa vuonna 2019 – tyypillisesti turvauduttiin lääkärin apuun. Kyselyn perusteella valtaosa uhkatilanteista ilmoitetaan esimiehille ja dokumentoidaan. Puolessa yli 500 henkeä työllistävistä kunnista on käytössä erillinen turvallisuusjärjestelmä tai muu järjestelmä uhkien raportointiin ja seurantaan.

Turvallisuuden hallinta on kyselyn tulosten valossa toimivaa. Yli puolet vastanneista kunnista kokee, että riskienhallinta on operatiivisella tasolla toimivaa.

Henkilökunta on hyvin perillä siitä, millaisista uhkatilanteista tulisi tehdä ilmoitus. Myös toimitilaturvallisuus on kunnan toimipisteissä pääosin hyvällä tasolla. Murtohälyttimet, kameravalvonta ja kulunvalvonta ovat käytössä yli puolessa vastanneista kunnista useimmissa yksiköissä. Mitä suurempi kunta on, sitä suuremmassa määrin sillä on käytössä yksityinen vartiointipalvelu, omia vahtimestareita ja lisäavun hälytysjärjestelmiä.

Yli neljännes pitää turvatarkastusten tekemisen mahdollisuutta tärkeänä

Vaikka uhkatilanteita näyttää keskimäärin olevan vähän ja ne ovat luonteeltaan lieviä, pitää 27 prosenttia vastanneista kunnista turvatarkastusten tekemisen mahdollisuutta kuitenkin tärkeänä. Eroja on myös maakuntien välillä – Pirkanmaalla kunnille turvatarkastusten tekeminen on keskimäärin melko tärkeää. Liki puolet vastanneista kunnista pitää turvatarkastusten tekemisen mahdollisuutta tärkeänä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Pääosa vastaajista näkee turvatarkastuksilla keskimäärin vähäistä vaikuttavuutta, mutta 35 prosenttia arvioi, että turvatarkastuksen tekemisellä olisi voitu välttää ainakin jossain määrin raportoituja uhkatilanteita.

Kirjoitus pohjautuu Valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan alla tehtävään KuntaTurva -tutkimushankkeen tutkimustyöhön. Kirjoittaja on hankkeen vastuullinen johtaja. Hankkeen loppuraportti julkaistaan marraskuussa 2020.

Teksti: Toimitusjohtaja Heli Paavola, WitMill Oy
Kuvituskuva: Janne Heinonen, flickr.com (CC BY-ND 2.0)

Lisää kommentteja