Toimintakyvyn heikkenemisen ensimmäinen signaali on kotiaterian tilaaminen. Tämä huomio tuli selkeästi esiin Ammattikeittiöosaajat ry:n tekemässä selvityksessä, jossa tarkasteltiin kotiaterioiden nykytilannetta ja kehittämistarpeita. Asiakkaiden kuuleminen on kaiken palvelutarjonnan perusta, ja tähän palveluun kannattaa panostaa.
Ruokapalvelu- ja vanhuspalveluvastaaville tehdyssä selvityksessä korostuivat kotiateriapalveluun liittyvinä asioina annosten vaihtelevuus ja houkuttelevuus sekä mahdollisuus valita itselle mieluisia ruokia ja tilata päivän muitakin aterioita kuin lounasta. Tärkeitä ovat lisäksi ruokailuun liittyvät sosiaaliset kontaktit ja yhdessä ruokailu. Myös ruuankuljettaja voi toimia viestinviejänä ja varmistaa, että vanhus saa ruuan syödyksi.
Meillä on selkeä tavoite, että ikäihmisten elämässä lyhenisi kallis ja huonovointinen vaihe. Sillä on iso merkitys inhimillisesti ja kansantaloudellisesti. Ruoka liikuttaa ihmisiä varmasti, ja monet kaipaavat seuraa. Yhteisissä ruokapaikoissa tapaa muita saman ikäisiä. Yhteisöllisen ruokailun kehittämiseen kannattaisi laittaa panoksia.*
Selvityksen avoimissa vastauksissa ja haastatteluissa nousi esille ruokapalvelun etäinen rooli kotiateria-asiakkaiden palvelemisessa. Kun kuntien palvelurakenteita ravistellaan, ruokapalvelut eivät pysty aina käymään suoraa keskustelua kotihoidon työntekijöiden ja heidän asiakkaiden kanssa. Kotipalvelun työntekijät puolestaan kokevat riittämättömyyttä hoitaa ravitsemushoitoon liittyviä yksityiskohtia tai auttaa tarpeeksi ruokailutilanteissa.
Tiedottaminen on kaiken a ja o. Ruokapalveluja tulisi markkinoida paremmin ja avata niiden sisältö kunnan ikäihmisille ja heidän kanssaan toimiville. Kuntien verkkosivuilta tulisi löytyä selkokieliset ohjeet kotiaterian tilaamisesta ja ruokapalveluista.
Ruokahuolto on tärkeä osa ikäihmisen arkea ja erityisesti silloin, kun vanhus ei itse enää tiedosta ruokailun merkitystä. Aistit ja hahmotuskyky heikkenevät, ja ruuan nieleminen vaikeutuu. Yksinäisyys ja sairaudet koettelevat, ja ruokailusta katoaa mielekkyys.
Yksi tärkeimmistä kysymyksistä onkin muistisairaille suunniteltavat ateriat. Tässä korostuvat paitsi ruuan ravitsemuslaatu, myös annosten selkeys, tutut maut ja avun saamisen mahdollisuus.
Kotona asuu paljon sellaisia ikäihmisiä, jotka eivät sinne kuuluisi. Valtakunnallinen linjaus on tänä päivänä se, että kotona asutaan mahdollisimman pitkään eikä palveluasumista lisätä. Huonokuntoisia ihmisiä hoidetaan nykyään kotona pidempään kuin aiemmin. Kaikista harmillisinta asiakkaan kannalta on se, jos ruokailu pettää. Silloin kotona asuminen käy vaikeaksi, koska kunto heikkenee nopeasti. Tarvitaan siis keinoja, miten asiakkaan saa syömään. Kuka huolehtii siitä, että hän varmasti syö, ja miten se tehdään?*
Kannustamme pohtimaan kotiaterioiden toimitusketjua palveluketjuna, jossa tarvitaan moniammatillista osaamista ja inhimillisiä kohtaamisia. Palveluketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki.
Keskeisiä asioita kotiateriapalveluiden kehittämisessä
Ruoka ja syöminen
- Ruuan maun ja mieleisyyden korostaminen
- Ravitsemuslaadun varmistaminen pienissäkin ruoka-annoksissa. Riittävän energian, proteiinin ja ravintoaineiden saannin korostaminen kooltaan pienistä ruoka-annoksista
- Päivän kaikkien aterioiden ja välipalojen saatavuus sitä tarvitseville
- Yhteisöllisen ruokailun kehittäminen ja mahdollistaminen. Siirtyminen yksinruokailusta useammin saman pöydän ääressä tapahtuvaan muiden kanssa ruokailuun
Kotiateriapalveluiden organisointi
- Yhteistyön ja vuoropuhelun lisääminen eri toimijoiden ja asiakkaan kesken, jotta löydetään parhaat ruokailua ja ravitsemustilaa tukevat vaihtoehdot
- Valinnanvaihtoehtojen ja -vapauden lisääminen niin ateriatarjonnassa kuin tavoissa ruokailla
- Ennakkoluulottomien mallien kehittäminen ikäihmisten ruokapalveluiden tuottamiseen ja tarjoamiseen. Yhden mallin sijaan useita eri vaihtoehtoja
Kotiateriapalvelun palveluketju
- Kotiateriapalveluista tiedottaminen ja palvelutarpeen kartoittaminen
- Sähköisten ateriatilaus- ja yhteydenpitojärjestelmien kehittäminen
- Kotiateriakuljetusten kehittäminen varsinkin haja-asutusalueilla
- Ruokailusta muistuttavien, siihen kannustavien ja ruuan syödyksi tulemisen seurantajärjestelmien kehittäminen mm. muistisairaille
- Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyydestä huolehtiminen niin ruokapalveluissa kuin kotihoidossa. Ruoka- ja hoivapalvelutyön kannustimien kehittäminen
Teksti: projektikoordinaattori Päivi Jämsén ja toiminnanjohtaja Marjut Huhtala, Ammattikeittiöosaajat ry
Piirroskuvat: kuvittaja, graafinen suunnittelija Kirsti Pusa
* Kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat suoria lainauksia avointen kysymysten/haastatteluiden vastauksista.
Tutustu myös:
