Talouden kasvu on tärkeää Suomen julkista taloutta sopeutettaessa. Kunnianhimoista ja kasvuhakuista yrittäjyyttä pidetään yhtenä talouden kasvun ajurina. Tutkimus kertoo kuitenkin karua kieltä suomalaisesta yrittäjyydestä: harvat ryhtyvät yrittäjiksi ja vielä harvemmat tavoittelevat kasvua. Kuinka saisimme lisää vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja alkuvaiheen yrittäjyyteen?
Haimme vastausta valtioneuvostolle tekemässämme tutkimuksessa, joka osoittaa, että Suomessa on yrittäjyyspolitiikan keinoin kyetty verrattain hyvin poistamaan yrittäjyyden esteitä ja luomaan vakaa toimintaympäristö yrittäjyydelle. On siis pystytty tukemaan niitä, jotka kokevat yrittäjäksi ryhtymisen hankalaksi ja pohtivat miksi en ryhtyisi yrittäjäksi. Ongelmien ja esteiden madaltaminen yksistään ei kuitenkaan riitä. Yhtä tärkeää on huomioida ne, joille yrittäjyys ei näyttäydy kiinnostavana vaihtoehtona ja pohtivat miksi ryhtyisin yrittäjäksi.
Kannusteet yrittäjyyteen ovat riittämättömät
Esteitä vähentämällä varmistetaan parhaimmillaan, että mahdollisimman moni yrittäjäksi aikova myös ryhtyy yrittäjäksi (tai että heidän kasvuaikeensa toteutuisivat), kun taas kannusteita lisäämällä vaikutetaan siihen, moniko edes aikoo yrittäjäksi (tai tavoittelee kasvua). Maamme alhainen yrittäjyysaktiivisuus ja erityisesti vaatimaton kasvuyrittäjien määrä sekä yrittäjien maltilliset keskiansiot viittaavat siihen, että Suomessa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota yrittäjyyden kannusteisiin. Yksilö ei välttämättä koe houkuttelevaksi yrittää tai kasvattaa yritystään, ja hyvinvointiyhteiskunta saattaa jopa toimia ’kannusteena olla yrittämättä’, kuten tutkimuksemme eräässä työpajassa todettiin.
Yrittäjyyden kannusteisiin panostaminen merkitsee pidemmällä aikavälillä muutoksia erityisesti kulttuurisissa ja sosiaalisissa normeissa ja markkinoiden dynamiikassa, joissa Suomi on monia kehittyneitä maita jäljessä. Muutosprosessi on valitettavan pitkä ja pikavoittoja ei ole odotettavissa. Pitkäjänteiset panostukset esimerkiksi yrittäjyyskasvatukseen koulutuksen kaikilla asteilla ovat osa kulttuurista muutosta, jota Suomessa on tarmokkaasti tehty koko 2000-luvun ajan. Nuorten asenteet yrittäjyyteen ovatkin selvästi muuttuneet myönteisemmiksi. Tosin lyhyemmälläkin aikavälillä on mahdollista lisätä kannusteita yrittäjyyteen, jotta kyvykkäät ja osaavat yksilöt haluavat tarttua tunnistamiinsa yrittäjyysmahdollisuuksiin. Siten on perusteltua tarkastella ennakkoluulottomasti yksilötason kannusteloukkuja, jotta yrittäjyys ja /tai työnteko olisivat poikkeuksetta kannattavampaa yksilölle kuin esimerkiksi sosiaaliturvan varassa eläminen. Yksilön pitäisi myös pystyä nykyistä huomattavasti sujuvammin kokeilemaan yrittäjyyttä sekä siirtymään palkkatyön ja yrittäjyyden välillä.
Yrittäjyyteen kannustaminen vaatii rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta
Tutkimuksemme toimenpidesuosituksissa hahmottelimme ’isoa kuvaa’ siitä, millainen yhteiskunta luo kannustavan kasvualustan kunnianhimoiselle yrittäjyydelle. Keskeistä on huomion kiinnittäminen yrittäjyyden kannusteisiin ja yrittäjyyden houkuttelevuuden lisäämiseen. Näihin oleellisesti liittyy palkkatyön ja yrittäjyyden normimaisen dikotomian murtaminen. Tämä jako vastaa nykyisin huonosti yksilön työnteon todellisuutta pirstaleisilla työmarkkinoilla. Tutkimuksemme osoittaakin, että suomalainen palkkatyöyhteiskunta ei kannusta yrittäjyyteen eikä kasvuun. Jos näitä tavoitellaan, on uskallettava pitkäjänteisesti ja hyvässä kansallisessa yhteistyössä pohtia isojakin yhteiskunnallisia muutoksia, jotta yrittäjätyö ja palkkatyö näyttäytyisivät yksilöille tasavahvoina mahdollisuuksina työmarkkinoilla.
Yrittäjyys on vahvasti kietoutunut yhteiskuntaan ja yhteiskuntajärjestykseen. Yrittäjyyden ja kasvun edistäminen ei ole vain elinkeino- tai yrittäjyyspoliittinen asia, vaan se liittyy laajemmin yhteiskuntaan, kulttuuriin ja normistoihin sekä siihen, millaista yhteiskuntaa ja elintasoa tavoittelemme. Tällaisen keskustelun käyminen, muutoksesta puhumattakaan, vaatii politiikan- ja päätöksentekijöiltä rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta.
Blogi perustuu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun ja VTT:n valtioneuvostolle laatimaan tutkimukseen, jossa tarkasteltiin yritysten perustamisaktiviteettia ja kasvuhakuisuutta Suomessa ja kansainvälisesti. Tutkimusraportti, tiedote sekä Power BI-työkalu löytyvät osoitteesta: https://tietokayttoon.fi/-/vauhtia-yritysten-perustamisaktiivisuuteen-ja-kasvuun-
Teksti: Jarna Heinonen, Tommi Pukkinen ja Pekka Stenholm, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
