Koronakriisi on kansainvälisesti nähty sukupuolten tasa-arvon kriisinä. Myös Suomessa korona-aika on heikentänyt etenkin naisten työllisyyttä ja toimeentuloa ja lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Terveydelliset vaikutukset sen sijaan ovat kohdistuneet hieman useammin miehiin kuin naisiin. Tietoa vaikutuksista tarvitaan, jotta sukupuolinäkökulma voidaan sisällyttää kriisiin hoitoon ja jälleenrakennukseen.
Koronakriisi on kansainvälisesti nähty sukupuolten tasa-arvon kriisinä. Myös Suomessa korona-aika on heikentänyt etenkin naisten työllisyyttä ja toimeentuloa ja lisännyt naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Terveydelliset vaikutukset sen sijaan ovat kohdistuneet hieman useammin miehiin kuin naisiin. Tietoa vaikutuksista tarvitaan, jotta sukupuolinäkökulma voidaan sisällyttää kriisiin hoitoon ja jälleenrakennukseen.
Koronakriisi on monissa maissa vienyt sukupuolten tasa-arvoa taaksepäin. Sulkutoimet ovat heikentäneet taloudellista ja työelämän tasa-arvoa koettelemalla erityisesti naisvaltaisia yksityisiä palvelualoja, vaikuttaneet hoivan jakamiseen ja naisten työnteon mahdollisuuksiin siirtämällä vastuuta hoivasta kotitalouksille ja lisänneet naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Merkittävistä sukupuolivaikutuksista huolimatta tasa-arvonäkökulmat eivät ole juuri näkyneet koronakriisiin liittyvässä päätöksenteossa.
Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon -hankkeessa selvitetään kriisiin vaikutuksia tasa-arvon tilaan Suomessa. Tietoa tasa-arvovaikutuksista tarvitaan kiireesti päätöksentekoon: sekä uusien rajoitusten suunnitteluun että koronan aiheuttamia menetyksiä kansalaisille ja yrityksille korvaavien toimien suunnitteluun. Tasa-arvonäkökulmaisen tiedon avulla jälleenrakennus voi huomioida kriisin eriarvoistavat vaikutukset, lisätä kaikkien hyvinvointia ja edistää tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.
Mistä tasa-arvovaikutukset johtuvat?
Rakenteellinen epätasa-arvo ja piintyneet tasa-arvo-ongelmat vaikuttavat tasa-arvovaikutusten suuntaan ja vahvuuteen. Esimerkiksi Suomessa työmarkkinat ovat erityisen eriytyneet sukupuolen mukaan, määräaikaiset ja epätyypilliset työsuhteet kasautuvat naisille, hoivavastuu vanhempien välillä jakautuu epätasa-arvoisesti ja naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusongelma.
Kriisin lyhyt- ja pitkäkestoinen vaikutus tasa-arvoon riippuu myös muista kansallisista tekijöistä. Tällaisia ovat esimerkiksi sulkutoimien kesto ja kohdentuminen talouden ja yhteiskunnan eri alueille, yhteiskunnan turvaverkkojen toimivuus sekä julkisten hoivapalveluiden vahvuus.
Koronakriisin tasa-arvovaikutukset ulottuvat laajalle. Kriisi on kohdellut sukupuolia eri tavoin muun muassa suhteessa terveyteen, henkiseen hyvinvointiin, työllisyyteen, toimentuloon sekä palkattomaan työhön ja hoivaan.
Se on osunut kaikkein pahiten ihmisryhmiin, jotka ovat jo muutoinkin heikoimmassa asemassa, esimerkiksi maahanmuuttajiin, etnisiin vähemmistöihin, pienituloisiin sekä epävarmassa työmarkkina-asemassa oleviin. Sukupuolivaikutuksia on siksi tärkeä arvioida suhteessa muihin eriarvoisuuden muotoihin.
Tasa-arvovaikutuksia työmarkkinoilla ja palkattomassa työssä
Koronakriisi on vaikuttanut merkittävillä tavoilla sekä työmarkkinoilla että kodeissa tehtävään työhön. Suomessa naisten työllisyys on kärsinyt enemmän kuin miesten työllisyys. Vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä naisten työllisyysaste oli 1,5 ja miesten 0,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon oli heikentynyt nuorten naisten työllisyystilanne: 15–24-vuotiailla naisilla työllisyysaste oli pienentynyt 4,5 ja miehillä 1,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Kriisi onkin iskenyt pahiten nuorten naisten toimeentuloon. Tämä näkyy perustoimeentulotukea saavien määrässä. Vuonna 2020 eniten kasvoi 18–24-vuotiaiden toimeentulotukea saavien naisten määrä, joka oli 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2019.
Samaan aikaan koulujen ja päiväkotien sulkeminen ja muutokset muiden hoiva- ja terveyspalveluiden saatavuudessa ovat siirtäneet vastuuta palkattomasta hoivasta kotitalouksille. Lisääntynyt kotona oleskelu on lisännyt palkatonta kotitaloustyötä.
Useissa maissa jo ennestään enemmän palkatonta työtä ja hoivaa tekevät naiset ovat kantaneet valtaosan lisääntyneestä taakasta, vaikka myös miesten palkattomaan työhön käyttämä aika on kasvanut. Monissa maissa naiset ovat joutuneet vähentämään työtuntejaan tai vetäytyneet työmarkkinoilta kokonaan. Tietoa vaikutuksista Suomessa on toistaiseksi vähän.
Sukupuolittuneita vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen
Koronakriisi on vaikuttanut sukupuolittunein tavoin myös terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Kuten muissa maissa, sairautena korona on ollut miehille vaarallisempi. Tehohoidossa olevista potilaista suurempi osuus on ollut miehiä koko epidemian ajan, mutta kuolleisuudessa sukupuolieroa ei Suomessa ole.
Kriisi on heikentänyt myös henkistä hyvinvointia. Suomessa korona on lisännyt hieman enemmän naisten huolia, ja myös huolen aiheet ovat eriytyneet sukupuolen mukaan.
Pääsyä tasa-arvonäkökulmasta tärkeisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin on rajattu. Esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolakäyntimäärät laskivat keväällä 2020 10-40 prosenttia, ja tapaamisia on peruttu myöhemminkin. Hoivan jakamisen näkökulmasta on huolestuttavaa, että isät eivät aina ole päässeet mukaan. Palvelupisteiden rajoitettu aukiolo on vaikeuttanut asiointia erityisesti niiden keskuudessa, joilla ei ole etäasiointiin tarvittavia digitaitoja sekä maahanmuuttajilla, joiden suomen kielen taito on heikko.
Koronakriisi on sulkenut ihmiset koteihin, mutta koti ei ole kaikille turvallinen paikka. Monissa maissa on raportoitu lähisuhdeväkivaltaan liittyvän avuntarpeen lisääntymisestä ja näin on myös Suomessa. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät poliisin kotihälytykset lisääntyivät vuoden 2020 tammi-kesäkuussa 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden auttavaan puhelimeen Nollalinjaan soitetut puhelut lisääntyivät vuonna 2020 reilu 30 prosenttia edellisvuodesta.
Tasa-arvonäkökulmaa päätöksentekoon: kansallinen elpymissuunnitelma
Myös kriisin jälkihoitoa ja jälleenrakennusta on tarkasteltava sukupuolinäkökulmasta. Yksi tärkeimmistä valmistelussa olevista päätöksistä on Suomen kansallinen elpymis- ja palautumissuunnitelma, joka määrittelee, kuinka Suomelle EU:n elpymisvälineestä kanavoituvat 2,7 miljardia euroa käytetään. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi suunnitelman tavoitteista, mutta toistaiseksi ei ole selvää, missä määrin tasa-arvonäkökulmat on sisällytty suunnitelmaan tai keille elvytystoimet tuottaisivat työtä ja hyvinvointia.
Kriisit tarjoavat mahdollisuuden ajatella yhteiskuntaa ja taloutta uusilla tavoilla. Koronakriisiin liittyvä jälleenrakennus on mahdollisuus tuoda tasa-arvonäkökulmat talouspolitiikan keskiöön, vihreän siirtymän ja digitalisaation rinnalle ja osaksi niitä. Tämä vaatii paitsi tietoa koronakriisin tasa-arvovaikutuksista myös analyysia talouspoliittisten toimenpiteiden sukupuolivaikutuksista.
Teksti: Anna Elomäki, Tampereen yliopisto, Merita Jokela, THL, Tapio Räsänen, KELA ja Hanna Sutela, Tilastokeskus
