Blogi: Tieto käyttöön!

Tulevaisuuden kasvuekosysteemit muodostuvat monialaisesta osaamisesta

Katri Valkokari Olli Kuusisto Tiina Valjakka Julkaisupäivä 23.4.2018 9.40 Blogit

Arvonluonti, liiketoiminta ja yksilöiden toimeentulo pohjautuvat yhä enemmän ihmisten väliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen. Siksi aineeton osaaminen, monialaiset osaamisyhdistelmät ja kyky kyseenalaistaa sekä lähestyä ilmiöitä uudesta näkökulmasta ovat tulevaisuudessa menestystekijöitä, joiden merkitys tunnistetaan jo nykyisessäkin dynaamisessa toimintaympäristössä.

Muun muassa palveluliiketoiminnan voimakkaan kasvun myötä myös yritykset korostavat aineettoman osaamisen tärkeyttä, ja asiakkaan kokema arvo on kehittämisen keskiössä.  Yritykset pyrkivät uudistumaan ja ymmärtämään asiakkaiden kokemuksia ja tunteita, ja sitä kautta luomaan uusia merkityksiä, tulkintoja ja uutta aineetonta arvoa.

Millaisia osaamisyhdistelmiä tarvitaan?

Luovien alojen merkitys on niiden luovaa osaamista synnyttävässä ja kehittävässä toiminnassa. Mutta luovaa osaamista ja osaajia on myös ”ei-luovilla aloilla” - ja toisaalta luovillakin aloilla, oli kyse designista, elokuvaproduktiosta tai taidegalleriasta, tarvitaan ei-luovaa osaamista (kuva). Brändiosaaminen, tarinoiden kertominen, palvelumuotoilu ja konseptointi ovat esimerkkejä luovasta osaamisesta, jonka merkitys on jo tunnistettu myös muilla aloilla. Kuitenkin esimerkiksi design-osaamisen hyödyntäminen usein tapahtuu organisaation nykyisten toimintatapojen mukaisesti, ilman laajempaa pohdintaa mahdollisten uusien osaamisyhdistelmien merkityksestä innovaatiotoiminnalle ja uudistumiselle. 

Osataanko luovuutta hyödyntää?

Innovaatioita edistävää luovuutta on kaikissa organisaatioissa, mutta tästä huolimatta omalla ja organisaatiokulttuurin mukavuusalueella toimiessa voi olla helpointa tehdä yhteistyötä entuudestaan tuttujen, usein samanlaisen osaamisen ja taustan omaavien kumppaneiden kanssa. Edellytykset monialaiseen yhteistyöhön, jossa innovatiivisia ja luovia ratkaisuja saadaan aikaan, syntyvät rajapintoja ylittämällä, kohtaamisen mahdollisuuksia lisäämällä ja eri toimijoiden ymmärrystä vahvistamalla sekä monipuolistamalla. Esimerkiksi hackathonit, innovaatioalustat ja crowdsourcing ovatkin kasvattaneet suosiotaan uusien innovaatioiden etsinnässä yli organisaation omien rajojen.  

Kasvuekosysteemit edellyttävät monialaista tavoitteellista vuorovaikutusta

Merkittävien uusien avausten syntyminen edellyttää yksittäisten, usein satunnaisten, kohtaamisten lisäksi myös jatkuvampaa - ja tavoitteellisempaa - vuorovaikutusta erilaisten toimijoiden kanssa. Siten toimijat oppivat tunnistamaan ja hyödyntämään kiinnostavimmat mahdollisuudet uusien monialaisten ratkaisujen ekosysteemiseen kehittämiseen. Ekosysteemit ovat lähtökohtaisesti avoimempi, monimuotoisempi ja dynaamisempi toimijakokonaisuus, eivätkä ne ole rajautuneet tietylle toimialalle tai maantieteelliselle alueelle kuten perinteiset klusterit ja arvoverkostot.

Luovan osaamisen kasvuekosysteemien tunnistamista ja kehittämistä pohdittiin alan asiantuntijoiden kanssa ”Palvelullistuminen, monistettavuus ja elämyksellisyys luovan kasvun ajureina” työpajassa 16.3. ja keskustelua jatketaan Owela -ympäristössä

Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Teksti: Katri Valkokari, Olli Kuusisto ja Tiina Valjakka, VTT
Kuvituskuva: Riitta Supperi, Finland Promotion Board

Lisää kommentteja