Syrjäytymisen ja turvallisuusongelmien välisestä yhteydestä puhutaan paljon, ja aihe on merkittävä myös poliittisille päättäjille. Usein sosiaalipolitiikan työkaluja tarjotaan keinoiksi vähentää turvallisuusongelmia, jolloin oletuksena on, että juuri syrjäytyminen aiheuttaa turvallisuusongelmia ja turvattomuuden tunnetta.
Syrjäytymisen ja turvallisuuden välinen yhteys ei kuitenkaan välttämättä tarkoita syy-seuraussuhdetta. Jos syy-seuraussuhde on arvioitu väärin perustein, niukkoja resursseja saatetaan kohdentaa tehottomasti eikä toivottuja lopputuloksia saavuteta. Erityisesti nuorisorikollisuuden tutkimuksesta löytyy esimerkkejä jopa haitallisista toimenpideohjelmista, jotka rikollisuuden vähentämiseen sijaan pikemminkin lisäävät rikollisuutta.
Tähän haasteeseen vastaamme Syrjäytymisen ja huono-osaisuuden yhteys turvallisuusongelmiin: Kausaliteetista politiikkatoimiin –tutkimushankkeessa, jonka toteutamme Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin ja Demos Helsingin yhteistyönä. Hankkeemme laatii olemassa olevan tutkimuksen pohjalta laajan, systemaattiseen kirjallisuuskatsauksen, jonka pohjalta tuotamme keskeistä tietoa poliittisten päätösten tueksi.
Syrjäytymisen ja turvallisuusongelmien välisestä yhteydestä on paljon tutkittua tietoa, ja tämän tietopohjan käymme hankkeessa systemaattisesti läpi. Tämän perinpohjaisen prosessin myötä käsittelyyn valitun tiedon laatu on korkea: haltuun saadaan kaikki tutkittu tieto, ei vain se, mitä halutaan löytää.
Avoimen ja etukäteen julkiselle sivustolle rekisteröidyn prosessin seurauksena myös muut tutkijat voivat arvioida hankkeen prosessoiman tiedon laatua ja hyödyntää sitä jatkossa. Prosessin avoimuus on erityisen tärkeää siitä syystä, että aihe on poliittisesti ja eettisesti hyvin herkkä.
Keskitymme sellaisiin tutkimusasetelmiin, joiden avulla voidaan pureutua nimenomaan syy-seuraussuhteisiin. Poliittiset päätöksentekijät pyrkivät vaikuttamaan kansalaisten hyvinvointiin politiikkatoimien välityksellä, joten kausaalisella tiedolla turvallisuusongelmien syistä ja politiikkatoimien seurauksista on erityinen painoarvo suhteessa pelkästään ilmiötä kuvailevaan tutkimustietoon.
Korkealaatuinen tieteellinen tieto ei automaattisesti käänny poliittisesti relevantiksi tiedoksi. Katsaukseen pohjaten laadimme alustavia hypoteeseja turvallisuusongelmien syistä ja mahdollisista ratkaisuista ja läpivalaisemme ja kehitämme niitä yhdessä laajemman tutkijajoukon ja sidosryhmien kanssa.
Tutkimusprosessin keskeinen periaate on avoimuus kaikenlaisille tutkimustuloksille. Arvioimme aikaisempia tutkimuksia sillä perusteella, kuinka vahvoja tieteellisiä menetelmiä ne käyttävät ja miten luotettavaa tutkimustieto on, ei siitä näkökulmasta, minkälaisia politiikkatoimia ne suosittavat. Toisin sanoen päätelmänä voi myös olla, että turvallisuuteen ei voi vaikuttaa kaikkein tehokkaimmin sosiaalipoliittisin keinoin. Ennen kaikkea pyrimme hankkeessa johtopäätöksiin, jotka samanaikaisesti pohjautuvat laajasti tutkittuun tietoon ja joita on jalostettu vastaamaan paremmin suomalaiseen toimintaympäristöön. Tarjoamme konkreettisia politiikkasuosituksia julkisen hallinnon vaikuttavan päätöksenteon tueksi, jotta haluttuja yhteiskunnallisia päämääriä voidaan edistää mahdollisimman hyvin.
Teksti: Katri Sarkia ja Lari Hokkanen, Demos Helsinki, Karoliina Suonpää, Helsingin yliopisto