Palkkatyöhön osallistuminen määrittelee saatavilla olevia palvelujärjestelmän etuuksia ja työkyvyn tukea tarpeettoman paljon vielä 2020-luvulla, vaikka työn murros on edennyt jo vuosikymmeniä. Alustatyötä tekevät, freelancerit, yrittäjät ja työttömät ovat epätasa-arvoisessa asemassa työkyvyn tuen ja työllisyyden hoidon palveluissa palkkatyötä tekeviin nähden.

Palkkatyöhön perustuva palvelujärjestelmä on vanhentunut

Työkyvyn tuen ja työllistymisen palvelut sekä etuusjärjestelmät ovat rakentuneet eri aikoina ja erilaisiin tarpeisiin. Palveluja ja etuuksia on useita, ja ne keskittyvät ratkomaan yksittäisiä eri asioihin kohdistuvia haasteita. Palvelujärjestelmä on rakentunut sen mukaan, onko asiakas palkkatyössä vai ei.

Tulevaisuudessa yhä useamman työura tulee teknologiakehityksen ja työn murroksen seurauksena pirstaloitumaan, kun ihmisten mahdollisuus tehdä perinteistä palkkatyötä yhden työnantajan palveluksessa vähenee. Yksittäisten ihmisten urapolkuja seurannut tutkimus on tuonut esiin työmarkkinoiden kasvavaa polarisoitumista Suomessa.

Keskipalkkaisten ammattien osuus työvoimasta on vähentynyt. Työntekijöitä on siirtynyt korkeapalkkaisiin asiantuntijatöihin, matalapalkkaisille palvelualoille, työttömäksi ja eläkkeelle. Yrittäjyys, alustojen kautta tapahtuva keikkatyö ja palkkatyö saattavat ihmisten elämänkulussa vuorotella ja alalta toiselle siirtyminen lisääntyy. Työkyvyn tukea tai työllistymistä koskevat palvelut ja etuudet eivät ole pysyneet mukana tässä muutoksessa.

Työikäisten monialaisten palveluiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden arviointi (WorkingMIX) -hankkeen skenaariotyössä pohdittiin, millä tavoin työllistymisen ja työkyvyn tuen palvelujärjestelmän tulisi muuttua, jotta työn murroksen haasteisiin voitaisiin vastata paremmin.

Ammattilaisten tulisi nähdä asiakas elinikäisenä osallistujana

Skenaariotyöskentelyssä rakensimme tulevaisuuskuvia, jotka vastasivat kysymyksiin siitä, miten palkkatyön käy jatkossa, miten piirtyvät tulevaisuuden työelämän rajat, miten uudet työn muodot huomioidaan ja ennen kaikkea keiden työkykyä ja työllistymistä tuetaan ja kuinka etuuksia saadaan?

Tulevaisuudenkuvissa haettiin erilaisia tapoja integroida monimutkaista työllistymisen ja työkyvyn tuen palvelujärjestelmää ihmislähtöisesti. Rakensimme skenaarioita yhdessä eri puolilla palvelujärjestelmää työskentelevien ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Tulevaisuuskuvat nimettiin työskentelyn jälkeen otsikoilla: uusi duunari, työelämän monitaituri ja elinikäinen osallistuja.

Skenaariotyöhön osallistuneet ammattilaiset ja asiantuntijat pitivät toivottavimpana tulevaisuuskuvana elinikäistä osallistumista, jossa työtä, vapaaehtoistyötä ja muuta osallistumista yhteiskuntaan tehtäisiin oman työ- ja toimintakyvyn puitteissa. Tällöin palvelujärjestelmä ja etuudet tukisivat tätä voimavaralähtöistä logiikkaa. Asiakas nähtäisiin kokonaisvaltaisesti sekä työn että terveyden näkökulmasta – riippumatta palveluja ja etuuksia tarjoavasta organisaatiosta.

Tulevaisuuskuvan toteutuminen vaatisi ammattilaisilta asiakkaan näkemistä aktiivisena oman elämänsä ohjaajana ja toimijana, ei vain palvelujen kohteena. Elinikäisen osallistujan muukin toiminta kuin perinteinen palkkatyösuhde tunnistettaisiin yhteiskunnallisesti ja yksilöllisesti mielekkäänä asiana kaikissa palveluissa.

Teksti: Senior Consultant Mikko Henriksson, Ramboll Finland Oy ja johtava tutkija Eveliina Saari, Työterveyslaitos
Kuvat: tutkimushankkeen kuvamateriaalia