Blogi: Tieto käyttöön!

Yhteiskehittelyllä potkua vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaan

Antti Pelkonen Kira Elfving Julkaisupäivä 19.6.2018 11.20 Blogit

Parhaillaan on auki verkkoalusta, jolla avoimen yhteiskehittelyn hengessä on muotoiltavana 11 ensi vuoden valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelmalle (VN TEAS) ehdolla olevaa tutkimusteemaa. Tämä on uutta, sillä vuosittaisen suunnitelman teemoja on totuttu valmistelemaan ”suljetuin ovin”, yksinomaan ministeriöiden piirissä.


Tutkijoiden näkökulmasta katsottuna tilanne onkin ollut se, että valtioneuvostosta on ”putkahtanut” kerran vuodessa suuri joukko ja pari kertaa vuodessa hieman pienempi joukko tutkimusaiheita haettavaksi. Väylää, jolla tutkijat olisivat voineet osallistua teemojen pohdintaan, ei ole ollut. 

Vuoden 2019 VN TEAS -suunnitelman valmistelussa halusimme lisätä avoimuutta ja vuorovaikutusta tutkimusyhteisön ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on ollut aidosti monipuolistaa ja rikastaa valmistelua ja tuoda uusien näkökulmia työhön valtioneuvoston ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamisen ja tietämyksen avulla.

Täysin uutta yhteiskehittäminen ei VN TEAS -maailmassa kuitenkaan ollut: aiemmin olemme kokeilleet yhteiskehittämistilaisuuksia yksittäisten teema-aihioiden muotoilussa (ks. Laura Höijerin blogikirjoitus näistä kokemuksista). Nyt otimme yhteiskehittämisen ja avoimen ideoinnin käyttöön koko vuoden 2019 suunnitelman osalta. Se toteutetaan verkkopohjaisesti kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa maalis-huhtikuussa oli mahdollista sekä ehdottaa tutkimusteemoja että kommentoida muiden tekemiä ehdotuksia. Nyt käynnissä olevassa toisessa vaiheessa tavoitteena on saada kehitysehdotuksia ja näkökulmia rajattuun joukkoon teemoja, joiden valmistelu on jo pidemmällä ja jotka hyvin todennäköisesti päätyvät VN TEAS -suunnitelmalle. Mutta mitä voimme sanoa verkkopohjaisen yhteiskehittämisen kokemuksista tähän mennessä?

Ensimmäisen vaiheen kokemuksia voidaan tiivistää – julkisesta keskustelusta tuttuun tyyliin –kolme keskeiseen pointtiin. Ensimmäinen havainto on, että tutkimusteemojen yhteiskehittäminen kiinnostaa: osallistujia ensimmäisessä vaiheessa oli yli 560 ja teemaehdotuksia tehtiin lähes 250. Vertailun vuoksi todettakoon, että teemaehdotusten lukumäärä oli hieman korkeampi kuin vastaavanlaisessa strategisen tutkimuksen neuvoston avoimessa ideoinnissa vuoden 2019 strategisen tutkimuksen teemoista. Teemaehdotuksista lähes 60 prosenttia oli valtioneuvoston ulkopuolisten sidosryhmien tekemiä ja monet niistä olivat hyvin pitkälle mietittyjä ja vahvasti perusteltuja.

Toinen huomio koskee keskustelun luonnetta: ensimmäisessä vaiheessa verkkoalustalla korostui uusien ideoiden ehdottaminen kommentoinnin ja keskustelun sijasta. Teemojen kehittely ja pohdiskelu jäivät tässä vaiheessa vähäisemmäksi kuin ehkä oli etukäteen ajateltu. Tässä suhteessa kokemus oli erilainen kuin strategisen tutkimuksen teemaideoinnissa, jossa keskustelu ja kommentointi teemojen sisällöistä oli hyvin aktiivista.

Kolmas havainto liittyy yhteiskehittelyssä kertyneen aineiston hyödyntämiseen suunnitelman jatkovalmistelussa. Laajapohjaisessa ideoinnissa kertyy paljon materiaalia ja sen käsittely vaatii ministeriöiden asiantuntijoilta runsaasti aikaa. Opiksi voimme ottaa ainakin sen, että valmistelussa tulee varata riittävästi aikaa materiaalin läpikäymiseen. Se voidaan kuitenkin sanoa, että yhteiskehittelyn ensimmäisen vaiheen jälki näkyy tämänhetkisessä VN TEAS -suunnitelmaluonnoksessa: suunnitelmalle ehdolla olevien noin 50 tutkimusteeman joukossa on sekä sidosryhmien suoraan ehdottamia teemoja että sellaisia teemoja, joihin on integroitu näkökulmia sidosryhmien teemaehdotuksista.

Näiden kokemusten pohjalta olemme nyt siis yhteiskehittelyn toisessa vaiheessa, jossa toivomme tutkimusyhteisöltä ja sidosryhmiltä näkökulmia suunnitelmalle ehdolla oleviin teemoihin. Pidämme tärkeänä myös sitä, että avaamalla valmisteluprosessia tässä vaiheessa voimme jo nyt viestiä tutkimusyhteisölle todennäköisesti syksyllä hakuun tulevista aiheista. Hyppää siis mukaan tutkimusteemojen muotoiluun!

Teksti: Antti Pelkonen ja Kira Elfving

Antti Pelkonen Kira Elfving

Lisää kommentteja

Syötä kommenttisi tähän.