-
Arvio: Team Finland -toimintamalli selkeästi parantunut – sisäistä työnjakoa ja palvelulupausta edelleen selkeytettävä
Suomalaisen elinkeinoelämän viennin ja kansainvälistymisen määrätietoinen vahvistaminen on yhä tärkeämpää. Tehokkaasti toimiva Team Finland -verkosto on tässä avainasemassa. Verkoston toimintamalli on selvästi kehittynyt, mutta verkoston toiminnassa on edelleen parannettavaa, todetaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan 6. kesäkuuta julkaisemassa arvioinnissa.
-
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Arviointi: Uusittu ympäristönsuojelulaki toimii ja vaikuttaaYmpäristönsuojelulain uudistuksella saavutettiin sujuvampia menettelyjä ja tehokkaampaa valvontaa. Myös turvetuotannon sijoituspaikan luonnonarvot on voitu huomioida paremmin ympäristöluvissa. 5. huhtikuuta julkaistu selvitys tarkasteli lakiuudistuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta ja totesi uudistukset pääosin onnistuneiksi.
-
Selvitys: Hallituksen ilmastolakiehdotuksen päästötavoitteiden toteutuminen edellyttää ripeitä toimia ennen vuotta 2030
Tuoreen selvityksen mukaan vuodelle 2030 esitetty 60 prosentin päästövähennystavoite vuoden 1990 tasoon verrattuna edellyttää erityisesti sitä, että energia- ja muun teollisuuden investoinnit vähähiilisiin ratkaisuihin toteutuvat siihen mennessä.
-
Tilannearvio sopeutumisesta ilmastonmuutokseen luo perustan kansallisen sopeutumissuunnitelman uudistamiselle
Viime kesänä pitkä hellejakso aiheutti Suomessa merkittäviä satotappioita ja johti Kalajoen laajan maastopalon syntymiseen. Samaan aikaan Keski-Euroopassa koettiin tuhoisia tulvia ja Kanadaa ja Pohjois-Amerikkaa koettelivat hengenvaaralliset ennätyshelteet. Ilmastonmuutoksen voimistumisen myötä riskienhallinnassa tarvitaan jatkossa entistä suunnitelmallisempaa varautumista ja sopeutumista.
-
Post-it-lappuja ja rohkeita avauksia – työpajassa etsittiin keinoja nostaa Suomi kestävän kehityksen kärkimaaksi
Lokakuun lopussa Säätytalolla kuhisi, kun 70 kestävän kehityksen eri sidosryhmien edustajaa kokoontui keskustelemaan Suomen kestävän kehityksen politiikan kipupisteistä ja muutospoluista. Työpaja oli osa syksyllä 2018 käynnistynyttä Suomen kestävän kehityksen politiikkaa arvioivaa POLKU2030-hanketta.
-
Tehokkaampaa ilmastoriskien hallintaa sääilmiöiden vaikutusaineistoilla
Sääilmiöiden, kuten kuivuuden, myrskyjen ja rankkasateiden sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ja vahinkojen arvioinnissa ei hyödynnetä vaikutusaineistoja läheskään täysimääräisesti. Miten varautua ilmiöihin joiden vaikutusketjuja ei edes nykytilanteessa tunneta täysin? Tai miten arvioida ilmastonmuutoksen kehittymistä, jos vaikutusaineistoja ei ole saatavilla?