Haku

Ammatillisen liikkuvuuden osatekijät ja ohjauskeinot – alustavia tuloksia Ammatillista liikkuvuutta on mahdollista edistää monipuolisella koulutuksella Ammatillinen liikkuvuus on erittäin tärkeää työvoiman kohtaannon ja saatavuuden kannalta. Liikk...

Politiikkasuosituksia ammatillisen liikkuvuuden ohjauskeinoista Ammatillista liikkuvuutta on mahdollista edistää monipuolisella koulutuksella ja työnhaun yksilöllistä ohjausta tehostamalla Ammatillinen liikkuvuus on erittäin tärkeää työvoiman koht...

Toisen asteen ammatillisten koulutusvalintojen sukupuolittuminen ja nuorten epätyypilliset valinnat Sukupuolittuneita koulutusvalintoja voidaan purkaa antamalla nuorille tietoa ja tukea toisinvalintojen mahdollistamiseksi Suomalaisnuorten koulutus...

Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS Vihreä siirtymä edellyttää panostuksia jatkuvaan oppimiseen sekä erilaisten ihmis- ja ammattiryhmien mahdollisuuksiin osallistua siihen. Lisäksi tarvitaan kaikki koulutusasteet kattava vihreän s...

Vihreät toimet – ilmastopolitiikan vaikutuksia työllisyyteen Ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia voidaan edistää veroratkaisuilla, työvoimapolitiikalla, koulutuksella ja TKI-panostuksilla Suomi pyrkii yhdistämään EU:ta kunnianhimoisemmat ilmas...

Työn uusjako - Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuvien ja keskinäisen työnjaon kohdistaminen ja tehostaminen SOTE-reformissa Hankkeen tavoitteena oli kuvata, selittää ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuv...

28.4.2023 | Vihreä siirtymä edellyttää panostuksia jatkuvaan oppimiseen sekä erilaisten ihmis- ja ammattiryhmien mahdollisuuksiin osallistua siihen. Lisäksi tarvitaan kaikki koulutusasteet kattava vihreän siirtymän opetussuunnitelma, jotta vihreän siirtymän edellyttämä tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen pohja kehittyy läpi koulutuspolun ja ekososiaalinen sivistys vahvistuu. Näin todetaan 28. huhtikuuta julkaistun VISIOS-tutkimushankkeen loppuraportissa.

3.5.2024 | Sote-ammateissa toimivan työvoiman tarpeen ja työvoiman tarjonnan ennakoinnin nykytilannetta ja kehittämistarpeita on selvitetty valtioneuvostolle laaditussa tutkimuksessa, jossa sote-ammattilaisten tarpeen ennakointi kytkettiin ensimmäistä kertaa palvelutarpeen kehitykseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten ennakointia tehdään eräissä muissa maissa.

14.6.2024 | Ennakointituloksia voitaisiin jatkossa raportoida nykyistä monipuolisemmin eri kohderyhmille tiedon kriittisen arvioinnin ja soveltamisen edistämiseksi. Koulutuksen mitoituksessa voitaisiin myös jatkossa painottaa nykyistä enemmän rekisteriaineistoista saatavaa työmarkkinainformaatiota epävarman ja hitaasti päivittyvän mallipohjaisen tulevaisuustiedon sijaan.

14.2.2023 | Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö- ja koulutustarpeen ennakointi (SOTEHEN) Päättynyt Toteuttajat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Työn ja talouden tutkimus LABORE Rahoitussumma 219 760 € Hankkeen perustiedot Kesto: 3/2023–5/2024 Useiss...

28.4.2023 | POLICY BRIEF 2023:17 Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun sisäl- löstä...

19.2.2020 | Suomalaisten liikkuvuutta ammatista toiseen voidaan lisätä koulutustasoa nostamalla, luomalla joustavaa täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä ennakoimalla paremmin tulevia osaamistarpeita, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tampereen yliopiston selvitys. Myös työnhakijoiden palvelua tulisi muuttaa yksilöllisemmäksi, jonka avuksi selvitys ehdottaa uusia digitaalisia työkaluja.

21.4.2021 | Työmarkkinoiden murros digitalisoituvassa maailmassa edellyttää jatkuvaa oppimista, jonka tueksi tarvitaan ajantasaista ja relevanttia työmarkkinatietoa. 21. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä on haettu parhaat esimerkit erilaisista digitaalisista työmarkkinatietopalveluista meillä ja maailmalla, ja tehty niiden pohjalta esityksiä, joiden avulla Suomen palvelut voitaisiin saada kansainväliseen eturintamaan.

8.12.2021 | Työn tuottavuus Suomen kansantaloudessa on juuttunut vuoden 2007 tasolle yli vuosikymmenen ajaksi. Miten työn tuottavuuskehitykseen vaikuttavat resurssien kohdentuminen ja toimialojen rakennemuutokset? 8. joulukuuta julkaistun tutkimuksen mukaan resurssien kohdentumisessa olisi parannettavaa, mutta vahvimmin tuottavuuden kasvua selittävät sittenkin yksittäisten yritysten suotuisa kehitys.

9.5.2019 | Työmarkkinoiden uudistumiselle tärkeää ammatillista liikkuvuutta voidaan edistää muun muassa monipuolistamalla koulutusta ja nostamalla yleistä koulutustasoa, kertoo Tampereen yliopiston ja Pellervon taloustutkimus PTT:n käynnissä oleva selvitys. Tiedollisten taitojen, eli lukemiseen ja laskemiseen liittyvät, erot ammattien välillä estävät Suomessa ammatillista liikkuvuutta vähemmän kuin työtehtävään liittyvien taitojen erot.

1.10.2021 | Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuus ja menetelmät sen kustannustehokkuuden optimoimiseksi Päättynyt Toteuttajat HUS, Helsingin yliopisto, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Rahoitussumma 150 000 € Hankkeen perustiedot Kesto: 10/2021–10/2022 H...

26.2.2021 | Kuntien ja kuntayhtymien tilintarkastusta koskeneen tutkimuksen mukaan kunnat ja kuntayhtymät ovat pääosin tyytyväisiä tilintarkastukseen. Lakisääteisen tilintarkastuksen kilpailutuksessa ja hankinnassa on kuitenkin useita ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tutkimusraportissa esitetään kehittämisehdotuksia.

10.12.2019 | Suomessa koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukainen segregaatio on poikkeuksellisen voimakasta. Eniten perinteisiä sukupuolen mukaisia koulutusvalintoja tehdään silloin, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen.

19.2.2020 | Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. ...

6.8.2018 | Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden osatekijät ja ohjauskeinot Päättynyt Toteuttajat Tampereen yliopisto, Pellervon taloustutkimus Rahoitussumma 199 992 € Hankkeen perustiedot Kesto: 7/2018–2/2020 Teknologinen murros ja tuotannon uudelleenorganiso...