Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista merkittävää hyötyä Suomelle

Tutkimus- ja innovaatiointensiiviselle Suomelle EU:n rahoitus on avannut mahdollisuuksia vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, täydentää kansallista rahoitusta sekä saada näiden kautta syntyviä hyötyjä kotiutettua Suomen elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan.

Vuonna 2014 käynnistynyt kahdeksas puiteohjelma – Horisontti 2020 – on ollut erityisen merkittävä uusi avaus. Sen myötä saatavilla olevaa rahoitusta kasvatettiin huomattavasti, noin 80 miljardiin euroon eli puolitoistakertaiseksi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Ohjelman aikana rahoitusta on suunnattu erityisesti tieteellisiin läpimurtoihin ja EU:n tunnistamiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Lisäksi on otettu käyttöön uusia rahoitusinstrumentteja, kuten pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu pk-instrumentti.

Suomalaiset Horisontti 2020 -osallistujat ovat saaneet merkittäviä hyötyjä: Hankkeiden tuloksena on syntynyt uutta teknologiaa, tuotteita ja palveluita, ja niiden myötä on syntynyt uusia työpaikkoja.  Tämä käy ilmi tuoreesta Miten EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma voi lisätä TKI-rahoituksen vaikuttavuutta Suomessa? -hankkeen tekemästä selvityksestä.

Selvityksessä 70 prosenttia kyselyyn vastanneista osallistujista ilmoitti, että hankkeessa tehty kehitystyö ei olisi toteutunut ilman saatua rahoitusta. Yritystasolla EU:n puiteohjelmarahoituksen taloudellinen nettovaikutus on positiivinen ja samaa luokkaa kansallisten TKI-tukien kanssa. Suurimmat suorat taloudelliset vaikutukset erityisesti yritysten kasvuun ja arvonlisään havaittiin yrityksissä, jotka ovat yhdistelleet rahoitusta eri lähteistä. Selvitys antaa myös tukea sille, että tulevaisuudessa parhaiden yksittäisten tutkijoiden ja yritysten kirittämisen lisäksi myös kumppanuuksien ja ekosysteemien rakentaminen jatkuu.

– Erityisesti kasvavat pk-yritykset ovat löytäneet tutkimusohjelman rahoituksen ja käyttäneet sitä innovaatiotoimintansa vauhdittajana. Pk-yritysten osallistuminen on kaksinkertaistunut edellisestä, seitsemännestä puiteohjelmasta, toteaa ylijohtaja Ilona Lundström työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Selvityksen mukaan suomalaiset ovat aktiivisia hakeutumaan Horisontti 2020 -ohjelmaan. Rahoituksen määrässä mitattu saanto, noin 580 miljoonaa euroa ja 2,2 prosenttia koko ohjelman budjetista, ylittää Suomen laskennallisen maksuosuuden puiteohjelmaan.

– Suomalaiset ovat keskimäärin olleet tyytyväisiä puiteohjelmahankkeisiin ja kokeneet saaneensa niistä merkittävää hyötyä innovaatiotoimintaan ja liiketoimintaan. Parantamalla hakemusten ja projektien valmistelua, voidaan positiivisia vaikutuksia saada vielä paljon nykyistä enemmänkin, sanoo selvityshanketta johtanut vanhempi asiantuntija, dosentti Kalle Piirainen.

Miten EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma voi lisätä TKI-rahoituksen vaikuttavuutta Suomessa? -hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman vaikuttavuus Suomessa (koko raportti, englanniksi)
• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman vaikuttavuus Suomessa -- Päätulokset (englanniksi)
• EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmat tarjoavat merkittävää tukea suomalaisille innovaatioille – Policy Brief

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätiedot: vanhempi asiantuntija, dosentti Kalle A. Piirainen, 4FRONT Oy, p. 040 583 8348, kalle.piirainen(at)4front.fi sekä kehittämispäällikkö Jonna Lehtinen-Salo, TEM, p. 0295 060 210