Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys: Suomalaista tiedediplomatiaa on vahvistettava

Tiedediplomatian eli tiedettä ja ulkosuhteita yhdistävän toiminnan merkitys kansainvälisissä suhteissa on vahvistunut. Suomalaisessa keskustelussa tiedediplomatian määritelmää, merkitystä ja strategisen hyödyntämisen mahdollisuuksia ei juurikaan tunneta. Frisky & Anjoyn ja Suomalaisen Tiedeakatemian yhdessä laatiman selvityksen mukaan tiedediplomatian koordinaatiota ja vuoropuhelua merkittävien tiedediplomatiatoimijoiden välillä olisi syytä vahvistaa.

Hankkeessa arvioitiin suomalaisen tiedediplomatian tilaa ja kehittämistarpeita asiantuntijakyselyn, haastatteluiden ja työpajojen avulla kerätyn aineiston pohjalta. Lisäksi selvitystyössä tehtiin laaja kirjallisuuskatsaus tiedediplomatian käsiteestä ja teoreettisista lähtökohdista sekä kansainvälisistä sovellusalueista.

Tiedediplomatia on käsitteenä uusi, mutta käytänteenä vanha; sen merkitys on kasvanut kansainvälisissä suhteissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Globaalit ilmiöt kuten ilmastonmuutos, koronapandemia ja vahvat globaalit keskinäisriippuvuudet ovat nostaneet tiedediplomatian laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Euroopan unionissa ja monessa Suomen kannalta kiinnostavassa verrokkimaassa on havahduttu huomaamaan, että tiedediplomatian kansallisten ja globaalien päämäärien edistäminen edellyttää paitsi ilmiön tunnettavuuden edistämistä myös sen strategista haltuunottoa. Euroopan unionin tiedediplomatiastrategia on valmisteilla ja Suomessa on huomioitu kansallisen tiedediplomatiakeskustelun avaamisen tärkeys.

Tiedediplomatian tavoitteellisempi valjastaminen on Suomelle mahdollisuus vahvistaa tieteen ja ulkosuhteiden rajapintaa, suomalaisen osaamisen vientiä, kasvua ja innovaatioita, sekä tarjota globaalilla tasolla uusia mahdollisuuksia yhteisten haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla tiedediplomatia on keino Suomelle edistää omia kan­sallisia tavoitteita ja arvoja maailmalla sekä vahvistaa EU:n ulkopoliittista toimijuutta.

Tiedediplomatia on Suomelle keino toimia kokoaan suu­rempana, mutta toimeenpanoa on suunniteltava jäsennellymmin. Erityisesti ilmaston­muutoksen hallintaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö ja kestävän kehityksen mukaisten tavoit­teiden saavuttaminen ovat merkittäviä teemoja. Tiedediplomatiatoimijuuden on kuitenkin oltava selkeää ja koordinoitua kansallisten toimijoiden kesken, jotta kansainvälinen vaikutusvalta koetaan uskottavana.

Raportti kuvaa mahdollistavan tiedediplomatian mallia arvopohjaisuuden, strategisuuden ja käytännön toimintojen näkökulmasta. Mahdollistavan tiedediplomatian keskeisiä elementtejä ovat ennakointityön ja antisipaation sekä strategisen vaikuttamisen valjastaminen ajankohtaisen tilannekuvan ja toimintojen kehittämiseksi.

Selvityksen kymmenen suositusta suomalaisen tiedediplomatian kehittämiseksi:

1. Tiedediplomatian käsite on nostettava Suomessa laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

2. On tärkeää, että tiedediplomatian tulevaisuutta määrittelevässä työssä päädytään konkreettiseen tavoiteasiakirjaan, strategiaan tai julkilausumaan.

3. Tiedediplomatialinjausten suunnittelussa ja toimeenpanossa on hyödynnettävä olemassa olevia verkostoja.

4. Onnistunut tiedediplomatiatoiminta edellyttää uudenlaista ajattelutapaa ja kyvykkyyksiä. Tiedediplomatia on tunnistettava strategisena työkaluna yksilötasolla niin hallinnossa, tiedeyhteisössä ja yksityisten toimijoiden keskuudessa. On tärkeää, että asian tiimoilta järjestetään riittävästi koulutusta, valmennusta ja verkostojen toimintaa tukevia yhteisiä kehittämistilaisuuksia.

5. Suomeen tulisi luoda yhteinen alusta, jonka tehtävänä on tuoda kansalliset tiedediplomatiasta kiinnostuneet toimijat yhteen.

6. Muodollisten prosessien lisäksi tulisi pohtia erillisiä rahoitusohjelmia- ja hakuja tiedediplomatian edistämiseksi esimerkiksi sellaisissa maissa, joiden kanssa Suomen viralliset suhteet ovat ohuet.

7. Tiedediplomatian toimintamallina tulisi olla avoin ja ketterä verkostoituminen. Tällöin olisi tärkeää määritellä ne politiikka-alueet, kumppanuudet ja areenat, joiden kautta halutaan saada tietoa ja vaikuttaa.

8. Tiedediplomatian tavoitteet ja päämäärät tulisi kytkeä sekä EU:n tiedediplomatialinjauksiin että YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin eli ns. SDG-prosessiin siinä määrin, kuin tämä on mahdollista.

9. Suomalaisen tiedediplomatian tavoitteiden toteutumista on seurattava ja arvioitava. Sen vuoksi on tärkeää luoda tiedediplomatiatoiminnan ennakointi, seuranta-, arviointi- ja oppimismalli.

10. Edellä mainitut kehittämistoimenpiteet tulee koota yhteiseen Mahdollistavan tiedediplomatian tiekarttaan, jossa on kuvattu edellä mainittujen osioiden tarkemmat sisällöt, vastuu- ja koordinaatiotahot sekä aikataulut.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Petri Uusikylä, Frisky & Anjoy, puh. 040 577 7516, [email protected]
Pääsihteeri Pekka Aula, Suomalainen Tiedeakatemia, puh. 040 703 0952, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.