Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Selvitys tuotti sote-kiinteistöinvestointien arviointiin laskentamallin ja kriteeristön

Sote-kiinteistöinvestointien arviointiin ja niihin liittyvien sairaansijojen ja ikääntyneiden pitkäaikaispaikkojen määrän määrittelyyn ei ole olemassa yksiselitteistä mallia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan hankkeessa laadittiin arvioinnin ja hankesuunnittelun tueksi laskentamalli sekä arviointikriteeristö. Samalla hanke vertaili sairaansijojen ja pitkäaikaispaikkojen määrää sekä laskentamallin tuottamia ennusteita eri sairaanhoitopiirien alueilla.

Paikkamäärien tarpeeseen vaikuttavat monet tekijät, joiden kehitystä on vaikea ennustaa. Lisäksi investoinnin tarpeellisuuden määrittelyyn vaikuttavat useat arviointikriteerit ja niiden tulkinta sekä palvelutuotantoon suoraan liittymättömät tekijät, kuten aluepolitiikka.

Kiinteistöinvestoinnit ovat pitkäikäisiä, mikä tekee kapasiteetin nopean säätelyn vaikeaksi. Tämä näkyy myös alueiden välisissä eroissa, kun paikkamääriä suhteutetaan sairastavuusvakioituun väestömäärään. Investoimalla muunto- ja käyttöjoustaviin ratkaisuihin on mahdollista säädellä kiinteistön käyttötarkoitusta myös sen elinkaaren aikana.

Sairaansijojen ja pitkäaikaispaikkojen tarpeen uskotaan vähenevän tulevaisuudessa

Hoitojaksojen määrät ovat vähentyneet ja kestot ovat jatkuvasti lyhentyneet viime vuosina. Tämän kehityksen uskotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa teknologian, toimintamallien ja hoitomenetelmien kehittyessä. Samalla asiakkaiden, potilaiden sekä heidän läheistensä odotukset palveluiden toteutukselle muuttuvat. Tämä vaikuttaa palveluiden toteuttamiseksi tarvittavien fyysisten tilojen rakentamistarpeeseen. 

Tämä ei kuitenkaan tarkoita rahoitustarpeen vähenemistä vaan varojen kohdentamista palvelutuotannon uusiin ratkaisuihin. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollossa investoidaan uusien tilojen sijaan nykyistä enemmän henkilöstöön ja uusiin laitteisiin, mikä mahdollistaa esimerkiksi ikääntyneiden kotona asumisen pidempään ja vuodeosastopotilaiden nopeamman kotiuttamisen.

Investointien suunnittelussa tulee huomioida myös henkilöstön saatavuus, joka on jo tällä hetkellä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Riittävän henkilöstön saaminen vuodeosastoille ja pitkäaikaishoivan yksiköihin tulee vaikuttamaan sote-investointeihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Henkilöstön työskentelyolosuhteisiin tulee panostaa, sillä se edistää työhyvinvointia, helpottaa rekrytointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Toisaalta pula henkilöstöstä voi estää kotiin vietävien palveluiden lisäämistä, sillä se vaatii enemmän työvoimaa kuin keskitetyssä yksikössä tuotettu palvelu.

Hankkeessa määriteltiin viitekehys, johon on koottu näkökulmia, joita tulisi huomioida kiinteistöinvestointeja arvioitaessa. Viitekehys jakautuu kahteen osa-alueeseen.

• Ensimmäisessä osa-alueessa keskitytään investoinnin tarpeellisuuden ja koon arviointiin. Arvioinnin tueksi tuotettiin Excel-pohjainen ennustemalli alueittain vuoteen 2040 asti. Mallin avulla rakennettiin erilaisia skenaarioita paikkamäärän kehitykselle perustuen kansainvälisiin esimerkkeihin ja alan asiantuntija-arvioihin.
• Toisessa osa-alueessa arvioidaan investointisuunnitelmaa alueellisten kehityssuunnitelmien ja palveluiden toteutuksen sekä rakentamisen laadun ja kustannusten näkökulmista.

Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Hankkeeseen osallistui laajasti alan asiantuntijoita ikäihmisten palveluista, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta sekä sote-rakentamisesta. Tämän lisäksi hankkeessa hyödynnettiin kansainvälisiä asiantuntijoita sekä alan tutkimustietoa. Hankkeen toteutuksesta vastasivat NHG Finland ja Aalto-yliopiston Sosiaali- ja terveysalan rakentamisen tutkimusryhmä Sotera.

Lisätietoja:

Hankejohtaja, tutkimusjohtaja Riikka-Leena Leskelä, Nordic Healthcare Group, p. 050 410 0737, [email protected] sekä ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Kirsi Kaikko, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 050 325 4035, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.