Selvitys: Toisella asteella kaksoistutkinnon suorittaneiden työ- ja koulutusurat ovat lukion ja ammatillisen koulutuksen välimaastossa
Kaksoistutkintojen osuus toisen asteen tutkinnoista on varsin pieni. Ominaisuuksiltaan ja työmarkkinatulemiltaan kaksoistutkinnon suorittaneet asettuvat tarkastelussa ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden välimaastoon. Nuorisoasteen koulutuskokeilu lisäsi miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto, mutta kokeilulla ei havaittu vaikutuksia työmarkkinatulemiin.
Suomessa toisen asteen yleissivistävä ylioppilastutkinto ja ammatillinen tutkinto voidaan suorittaa joko peräkkäin tai rinnakkain yhdistelmätutkintona. Yhdistelmätutkinnon suorittamisen vaikutukset opiskelijoiden koulutus- ja työmarkkinatulemiin sekä julkiseen talouteen ovat olleet epäselviä.
Hanke tarkasteli toisen asteen tutkintojen suorittamismuotoja, erityisesti kaksoistutkintoja, sekä vuosina 1992–2001 toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun vaikutuksia. Selvityksessä hyödynnettiin monipuolisia rekisteriaineistoja. Selvityksen toteuttivat Työn ja talouden tutkimus LABOREn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tutkijat.
Kaksoistutkintojen osuus suoritetuista toisen asteen tutkinnoista on hyvin pieni. Rekisteriaineistojen perusteella kaksoistutkintoja suoritettiin vuonna 2020 noin 1700 kappaletta. Kaksoistutkinnoissa on joitain keskinäisiä eroja koulutusalan ja suoritusalueen mukaan, mutta eri ryhmien väliset erot ja ajalliset muutokset ovat tasoittuneet etenkin vuoden 2010 jälkeen. Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat todennäköisemmin naisia sekä iältänsä ja peruskoulun 9-luokan lukuaineiden arvosanojen valossa lähempänä keskimääräistä ylioppilasta kuin pelkän ammatillisen tutkinnon suorittanutta henkilöä. Valtaosalla kaksoistutkinnon suorittajista on vähintään yksi vanhempi, joka on korkeasti koulutettu.
Kaksoistutkinnon suorittaneiden pitkän aikavälin työurat ja korkeakoulutus asettuvat ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen välimaastoon. Ylioppilastutkinnon suorittaneisiin verrattuna kaksoistutkinnon tehneet suorittavat sukupuolesta riippumatta vähemmän todennäköisemmin korkeakoulututkinnon. Kaksoistutkinnon suorittaneet miehet ansaitsevat keskimäärin enemmän kuin ylioppilastutkinnon suorittaneet miehet noin 33-vuotiaaksi asti; naisilla taas ylioppilastutkinnon suorittaneiden tulot ylittävät kaksoistutkinnon suorittaneiden tulot jo 26-vuotiaana.
Ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin verrattuna kaksoistutkinnon tehneistä suorittavat huomattavasti todennäköisemmin korkeakoulututkinnon. Kaksoistutkinnon suorittaneiden miesten tulot ylittävät vain ammatillisen koulutuksen suorittaneiden miesten tulot 28-vuotiaana; naiset taas 26-vuotiaana.
Vuosina 1992–2001 toteutetussa nuorisoasteen koulutuskokeilussa tavoitteina oli nostaa koulutustasoa, selkeyttää järjestelmää, mahdollistaa joustavien ja yksilöllisten opintojen suorittaminen sekä parantaa järjestelmän vertailtavuutta kansainvälisesti. Kokeilussa lisättiin eri koulumuotojen yhteistoimintaa ja monipuolistettiin opiskelijoiden opintomahdollisuuksia. Kokeilun aikana lisääntyi etenkin opintojen valinnaisuus.
Selvityksessä arvioitiin nuorisoasteen kokeilun vaikutuksia toisen asteen yhteisvalintaan sekä suoritettuihin tutkintoihin, jatko-opintoihin ja myöhempään työuraan rekisteriaineistojen avulla. Nuorisosasteen kokeilu toteutettiin eri alueilla eri aikaan. Selvityksessä hyödynnettiin tästä syntyvää luonnollista koeasetelmaa, ja arvioitiin uudistuksen kausaalivaikutuksia erotusten erotus- sekä event study-menetelmiä hyväksikäyttäen.
Tulosten perusteella kokeilu vaikutti pääasiassa miesten koulutusvalintoihin. Selvityksessä ei havaita naisilla vaikutuksia yhteenkään tarkasteluun valituista vastemuuttujista. Kokeilu näyttää lisänneen miesten hakeutumista lukioon yhteisvalinnassa ja vähentäneen ammatillisen tutkinnon sekä kaksoistutkinnon suorittamista 20 ikävuoteen mennessä. Lisäksi kokeilu kasvatti miesten todennäköisyyttä suorittaa kolmannen asteen tutkinto ja erityisesti yliopistotutkinto 30 ikävuoteen mennessä. Kokeilulla ei havaittu olleen vaikutuksia miesten tai naisten työmarkkinatulemiin.
Lisätietoja: tutkimusohjaaja Hannu Karhunen, Työn ja talouden tutkimus LABORE, p. 040 940 2779, etunimi.sukunimi(at)labore.fi sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius, opetus- ja kulttuuriministeriö, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.
