Hiili- ja ympäristöjalanjälki hankinnoissa – lainsäädäntö ja mittaaminen (HILMI)

Hankkeen perustiedot

Kesto: 3/2020–1/2021

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa kymmeniä miljardeja euroja vuosittain. Ne aiheuttavat lähes viidenneksen Suomen kulutusperusteisesti määritetyistä kasvihuonekaasupäästöistä. Valtaosa, lähes 80 % aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista ja noin 20 % valtion hankinnoista. Suurimmat päästöt aiheutuvat lämmön ja sähkön hankinnoista, rakennuspalveluista, maa- ja vesirakenteiden korjaus- ja kunnossapitopalveluista sekä matkustus- ja kuljetuspalveluista. Julkiset hankinnat ovat siten keskeinen väline edistää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista ja ympäristöystävällisten tuotteiden markkinoita.

Kestävyystavoitteiden ja -vaatimusten edistämistä hankinnoissa on Suomessa tähän asti ohjattu pääosin informaatio-ohjauksen keinoin, kuten koulutuksella, neuvonnalla ja ohjeistuksilla. Myös hankintalain muutos muutama vuosi sitten on entistä paremmin mahdollistanut kestävyystavoitteiden kytkemisen osaksi hankintaprosessia, mutta niiden huomioon ottaminen perustuu silti pitkälti vapaaehtoisuuteen. Pääministeri Marinin hallitusohjelma nostaa nyt kestävien hankintojen ja ympäristövastuun painoarvoa ja pyrkii lisäämään velvoittavuutta. Hiili- ja ympäristöjalanjälki pyritään ottamaan huomioon ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmissä tuoteryhmissä. Lainsäädännön mahdollisten muutosten kohde ja vaikutusten ymmärtäminen on keskeistä, jotta muutoksilla voidaan ohjata oikeaan suuntaan ja julkisia hankintoja voidaan tehokkaammin käyttää julkisen kysynnän ohjaamisessa kestäviin ratkaisuihin. Lisäksi tulee pystyä seuraamaan hankintojen ympäristövastuun toteutumista ja mittaamaan vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. 

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa ja suosituksia, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä ja julkisten hankintojen toimintamalleja ja ohjauskeinoja tulisi kehittää. Hanke tuotti tietoa siitä, mitkä ovat ympäristövaikuttavuudeltaan keskeisimmät hankinnat, joihin lainsäädännön muutokset ja muut ohjauskeinot tulisi kohdentaa. Lisäksi tarkasteltiin, miten hankinnoille asetettuja tavoitteita ja kriteerien toteutumista tulisi seurata ja mitata, jotta hiili- ja ympäristöjalanjälki voitaisiin ottaa kustannustehokkaasti huomioon julkisissa hankinnoissa. Hanke tuotti arvion lainsäädännön kehittämistarpeista ja mahdollisten lainmuutosten vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Konkreettisena tuloksena syntyi myös suositus hankinnoille asetettujen tavoitteiden ja kriteereiden toteutumisen kustannustehokkaasta seurannasta osana olemassa olevia järjestelmiä ja tiedontuotantoa.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin, tuloksista kertovaan tiedotteeseen sekä Policy Brief-katsaukseen (21.1.2021).

Ota yhteyttä:

yliopistotutkija Mirella Miettinen, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 472 0510, etunimi.sukunimi(at)uef.fi