Hyppää sisältöön

Katsaus kansainvälisen tiedediplomatian tilaan

UlkoministeriöValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
20.4.2021 10.19
Uutinen

20. huhtikuuta julkaistu Policy Brief -katsaus tarkastelee tiedediplomatian kansainvälistä kenttää sekä Suomen kannalta keskeisten verrokkimaiden toimintaa. Policy brief pohjustaa laajempaa, toukokuussa julkaistavaa raporttia, jossa arvioidaan tarkemmin suomalaisen tiedediplomatian mahdollisuuksia kansainvälisesti vahvistuvassa toimintaympäristössä.

Tiedediplomatian merkitys on kasvanut kansainvälisissä suhteissa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tiedediplomatia on käsitteenä uusi, mutta käytänteenä vanha. Monet tiedediplomatian esimerkit liittyvät kylmän sodan aikaan. Globaalit ilmiöt kuten ilmastomuutos, koronapandemia ja vahvat globaalit keskinäisriippuvuudet ovat nostaneet tiedediplomatian laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Euroopan unionissa ja monessa Suomen kannalta kiinnostavassa verrokkimaassa on havahduttu huomaamaan, että tiedediplomatian kansallisten ja globaalien päämäärien edistäminen edellyttää paitsi ilmiön tunnettavuuden edistämistä myös sen strategista haltuunottoa. Euroopan unionin tiedediplomatiastrategia on valmisteilla ja Suomessa on huomioitu kansallisen tiedediplomatiakeskustelun avaamisen tärkeys.

Policy Briefin ensimmäisessä osiossa esitellään tiedediplomatian käsitteeseen liittyvää keskustelua, jossa teoreettinen ja käytännön politiikka-arviointi kohtaavat. Siinä nostetaan esiin tiedediplomatian määrittelyyn liittyviä haasteita kansallisvaltiokeskeisyyden ja monenkeskisen yhteistyön välimaastossa.

Toisessa osiossa tarkastellaan kansainvälisiä tiedediplomatiakäytäntöjä. Osiossa käydään tiivistetysti läpi Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan, Sveitsin ja Venäjän tiedediplomaattista toimintaa. Maiden profiileja arvioitaessa todetaan, että tiedediplomatiaa harjoitetaan hyvinkin erilaisista tarkoitusperistä lähtien ja eritasoisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kolmannessa osassa nostetaan esiin sellaisia merkittäviä kansainvälisiä toiminta- ja lähestymistapoja, jotka on hyvä huomioida suomalaista tiedediplomatiaa kehittäessä. Tiedediplomatian konkreettinen sisältö riippuu siitä, mitä sillä tavoitellaan. Toukokuussa julkaistavassa hankkeen loppuraportissa pureudutaan tarkemmin tiedediplomatian käsitteeseen, toimintaan sekä tulevaisuuden kehityssuuntiin Suomessa.

Frisky & Anjoy:n ja Suomalaisen Tiedeakatemian hanke ”Suomalaisen tiedediplomatian uudet toimintamallit ja käytännöt” toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.