Hankkeen perustiedot
5/2016–4/2017
Tutkimus tuotti tietoa, jolla on relevanssia sekä kriminaalipolitiikan että liikenneturvallisuuden kannalta. Tutkimuksen selvitti, miten kaksi toteutettua sakkouudistusta ovat vaikuttaneet liikennerikosten määrään, ja siten auttaa sen arvioinnissa, onko suunniteltu sakkojen lisäkorotus vuonna 2017 perusteltu.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko sakkojen korottaminen vaikuttanut liikennekäyttäytymiseen. Tutkimus jakaantui kahteen osatehtävään, yleis- ja erityisestävien vaikutusten tutkimukseen.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin sakkouudistusten vaikutusta sekä liikennenopeuksiin että rikesakkojen määrään, ja hyödynnettiin molempia sääntelyn muutoskohtia vaikutusten identifioinnissa. Mikäli korkeammilla sakoilla on yleisestävä pelotevaikutus, pitäisi ylinopeuksien ja siten myös rikesakkojen määrän laskea molemmissa muutoskohdissa, olettaen että riittävä määrä tielläliikkujista on muutoksesta tietoinen.
Toisessa osassa tutkittiin sitä, vaikuttavatko korkeammat sakot rikosten uusimiseen. Koeryhmänä olivat kaikki vuoden 2015 syys-lokakuussa liikennerikoksista korkeampia rikesakkoja saaneet, ja verrokkeina toimivat kaikki vuonna 2014 vastaavana aikana sakotetut. Mikäli suuremmilla sakoilla on suurempi erityisestävä vaikutus, koeryhmän pitäisi uusia rikoksensa harvemmin.
Tutustu hankkeen osaraporttiin: Yli- ja keskinopeudet rikesakkojen korotuksen jälkeen sekä toiseen osaraporttiin.
Ota yhteyttä:
Mikko Aaltonen, Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, p. 029 412 0850, mikko.aaltonen(at)helsinki.fi
