Hankkeen perustiedot
Kesto: 1/2020–5/2021
Ulosottojärjestelmä on keskeinen elementti rahoitusjärjestelmäämme, sillä sen avulla taataan velkojille, että ainakin osa veloista maksetaan takaisin. Jos tällaista takuuta ei olisi, suurta osaa velkasuhteista ei syntyisi lainkaan. Toisaalta pienituloinen menettää ulosotossa merkittävän osan tuloistaan ulosmittaukseen, mikä heikentää toimeentuloa ja työnteon kannustimia. Järkevä järjestelmä tasapainottelee näiden vaikutusten välillä.
Suomalaista järjestelmää voidaan kuvailla velallisen näkökulmasta kansainvälisesti tiukaksi ainakin kestonsa (tilanteen mukaan 15 tai 20 vuotta) puolesta. Nostamalla suojaosuutta, voidaan velallisen toimeentulotukea parantaa. Toisaalta, voidaan tarkastella muita keinoja parantaa ulosottovelallisen toimeentuloa. Keskeistä näitä keinoja suunnitellessa on ottaa kokonaisuus huomioon ennen kaikkea työn tarjonnan osalta. Tätä varten tarvitaan tarkka analyyttinen taustoitus ja syvällinen aineistoon perustuva empiirinen ja mikrosimulointiin perustuva tarkastelu.
Hanke tarjosi aiheen suomalaisten kärkitutkijoiden toteuttamana laaja-alaisen empiirisen ja teoreettisen kuvailun lisäksi tarkoin perustellut vastaukset esitettyihin tutkimuskysymyksiin suojaosuuden korottamisesta sekä ulosottovelallisen toimeentulon tasapainoisesta parantamisesta. Tavoitteena oli, että tarkastelun perusteella voidaan ulosottojärjestelmää uudistaa siten, että ulosottovelallisten toimeentulo ja osallistuminen työmarkkinoille paranee ilman, että velkojien näkökulmasta riskit kasvavat kohtuuttomasti.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin ja tuloksista kertovaan tiedotteeseen (26.5.2021) sekä Policy Brief -katsaukseen (16.5.2021).
Ota yhteyttä:
tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen, Palkansaajien tutkimuslaitos, p. 041 513 7175, [email protected]
