“Alan koulutus puuttuu kokonaan Suomesta.”  “...korjaaminen vaatii usean vuoden harjoittelua eli ammattilaiseksi tullaan vain tekemällä, oikotietä ei ole.” Lue mitä muuta kyselyyn ja haastatteluihin vastanneet korjausalan yrittäjät vastasivat alan kehitystarpeista, kannattavuudesta, halpatuotteista, työn laadusta ja alan kasvumahdollisuuksista.

Tavaroiden korjaaminen on tällä hetkellä erilaisten paineiden ristiaallokossa. Toisaalta korjaaminen on taito, jota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, ja digitalisaatio helpottaa tavaroiden korjaamista lisäämällä tietoa sekä palveluiden saavutettavuutta. Toisaalta samaan aikaan tuotteet ovat muuttuneet vuosi vuodelta vaikeammin korjattaviksi. Hankintahinnaltaan halpoja tuotteita ostetaan paljon, niiden pitkäikäisyyttä sen suuremmin miettimättä. Tavaroiden korjaaminen uusien heikosti kestävien tavaroiden ostamisen sijaan voisi vähentää luonnonvarojen käyttöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää taloudellista toimeliaisuutta Suomessa. Siksi olisi tärkeää, että korjaaminen yleistyisi.

Me kysyimme REPAIRED-hankkeessa kyselyllä ja haastatteluilla korjausalan yrittäjiltä korjaustoiminnan nykytilasta, haasteista ja mahdollisuuksista.

Miltä maailma näyttää nyt korjausyritysten näkökulmasta?

Haastatteluista ja kyselyn vastauksista nousi esiin useita korjausalan kokemia haasteita, joihin Suomessa tulisi vastata korjauttamisen pysyvyyden ja elinvoimaisuuden vuoksi.

Ensimmäiseksi haluamme nostaa esiin sen, että kannattavuus on korjauspalveluita tarjoaville yrityksille tiukassa. Lähes puolella kyselyyn vastanneista yrityksistä kannattavuus on heikkoa, juuri ja juuri menot kattavaa tai jopa tappiollista. Suurimmalla osalla vastanneista kannattavuus oli toki kohtuullista, mutta vain pienellä osalla se oli oman arvion mukaan hyvällä tasolla.

Haastatteluissa yritykset kertoivat työvoiman saatavuuden olevan heikkoa, koska koulutusta ei ole joko lainkaan tai se ei vastaa alan tarpeita. Lisäksi haasteita aiheuttavat varaosien yhteensopivuus ja määrä sekä halpatuotanto, joka tuo markkinoille halpoja ja vaikeasti korjattavia tuotteita. Kyselyssä merkittäviksi haasteiksi nostettiin näiden lisäksi myös korjauksen hinta ja kuluttajien vähäinen tieto korjausmahdollisuuksista.

Kyselyyn vastanneista yrittäjistä kaksi kolmesta piti korkealaatuista työtä ja erikoisosaamista tärkeimpinä kilpailuetuinaan. He uskoivat, että asiakkaat arvostavat heidän tarjoamiaan korjauksia palvelun korkealaatuisuuden vuoksi ja koska vastaavia korjauksia ei osata tehdä itse. Lisäksi noin 40 % arvioi ympäristöystävällisyyden olevan yksi keskeinen hyöty. Vastaajista yli puolet koki että korjauspalveluiden hinta on usein este kuluttajille, jotka vertaavat sitä uuden tuotteen hintaan. Myös tietoisuus tarjottavista palveluista ja mahdollisuuksista korjata on puutteellista puolen vastanneista mielestä.

Suurin osa korjauspalveluja tarjoavista yrityksistä on pieniä, yhden tai kahden työntekijän yrityksiä. Kun auttavia käsiä on tarjolla niukasti, on toimintaa vaikeaa kehittää tai laajentaa. Uuden työntekijän palkkaaminen edellyttää hyvän taloudellisen tilanteen lisäksi usein myös varmuutta uuden työntekijän riittävästä ammatillisesta osaamisesta, koska työn ohella kouluttamiseen ei välttämättä ole aikaa. Useimmilla aloilla työntekijän ammattitaidosta kertoo tällä hetkellä lähinnä aiempi työkokemus, koska alan koulutusta ei ole saatavilla lainkaan tai tarjottu koulutus ei vastaa alan tarpeisiin. Moni korjaaja on lähivuosina eläköitymässä, ja jos uutta yrittäjää ei löydy tilalle, voi tämä merkitä pienemmillä paikkakunnilla kyseisen korjauspalvelun loppumista kokonaan.

Haastatteluissa nousi toistuvasti esiin halpatuotteiden korjauksen houkuttelevuutta vähentävä vaikutus, jolloin hajonnut - yhä korjattavissa oleva - tuote heitetään pois ja ostetaan uusi tilalle. Kyselyyn vastanneet korjausyritykset näkivät myös, että korjauksen hinta tulisi yhteiskunnan ohjauskeinojen avulla saada houkuttelevammaksi.

Hintavaikutuksen lisäksi halpatuotanto luo haasteen tuomalla markkinoille jatkuvasti uusia, vaikeasti korjattavia tuotteita. Korjattavuutta heikentävät heikkolaatuiset materiaalit sekä tuotesuunnittelu, jossa korjaaminen on otettu heikosti - tai ei ollenkaan - huomioon.

Tämän lisäksi korjausalan yritysten täytyy olla perillä tiuhaan tahtiin julkaistavista uusista tuotemalleista, ja niiden vaatimista varaosista. Erilaisten varaosien määrän kasvaessa käy haasteelliseksi ylläpitää varastoa, joka riittäisi kaikkien kuluttajien korjaustarpeisiin. Huono tuotesuunnittelu ja varaosien saatavuuteen liittyvät haasteet ovat molemmat tekijöitä, jotka vaikuttavat korjauksen kestoon. Kulutuskulttuurissamme on totuttu tuotteiden helppoon ja nopeaan saatavuuteen, minkä vuoksi korjaus ei ehkä houkuttele.

Tarvitseeko korjauttaminen korjaamista?

Kuten edellä mainituista haasteista huomataan, korjaamisen houkuttelevuutta ja yritysten elinvoimaa tukemaan vaaditaan monenlaisia toimia. Kulutusta voidaan muuttaa kestävämmäksi käyttämällä erilaisia ohjauskeinoja. Korjauksen osalta pitää löytää tehokkaimmat ohjauskeinot, joilla korjauttamista saadaan lisättyä. Tähän kysymykseen tulemme myös vielä tarttumaan hankkeen aikana.

Aiemmin on huomattu, että positiiviset kokemukset korjaamisen mahdollisuuksista voisivat lisätä korjauttamista. Vaikka korjauttamista saataisiin muodikkaammaksi ja tavaroita helpommin korjattaviksi, korjaustoiminnan laajentamisessa voi olla omia haasteitaan. Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat mahdolliselle toiminnan laajentamiselle suurimmaksi haasteeksi osaavan työvoiman saatavuuden. Yksin toimivalle yrittäjälle on suuri riski palkata uusi työntekijä ja yrittäjät mainitsivat laajentamisen haasteeksi myös työvoiman palkkaamisesta aiheutuvat kulut sekä toiset myös oman korkean ikänsä. Rakenteellisen korjausosaamisvajeen ratkaiseminen vaatiikin isompia toimia muun muassa koulutuksen tarjonnassa.

"Pienessä käsityöyrityksessä työvoiman laatu ja tuottavuus on erittäin tärkeä. En uskalla palkata lisää kun kulut kasvavat merkittävästi ja tuottavuudesta ei ole varmuutta. Silti se on ainoa mahdollisuus kasvattaa korjaustoiminnan liikevaihtoa.”

REPAIRED-hanke jatkuu vielä kesään 2024 asti. Hankkeessa tutkitaan seuraavaksi kuluttajien korjauspalvelujen käyttämistä. Hankkeessa työstetään myös ohjauskeinoja korjauttamisen edistämiseksi.

Olemme hankkeen aikana pohdiskelleet myös omia kulutustottumuksiamme. Seuraavanlaisia korjauskokemuksia meillä itsellämme on ollut hankkeen aikana:

Kesken intensiivisimmän kyselyn vastausten arviointityön Teron reilu 2 vuotta vanhoista silmälaseista menivät sangat palasiksi. Linssit olisivat kuitenkin vielä uudenveroiset. Samaa sankamallia ei kuitenkaan ole enää saatavilla mistään. Tero pohdiskeleekin mahdollisuutta 3d-tulostaa vastaavat sangat… 



Viimeisimpänä omana korjaustyönään Teemu kunnosti sekä tuunasi vanhat ja laadukkaat kirpparilta löydetyt pelikuulokkeet. Verrattuna uusien kuulokkeiden ostamiseen säästöä kertyi lähes sata euroa.

Viimeisimpänä kokemuksena korjauspalvelujen käytöstä Joonalla on isoisältä perityn Omega-kellon korjaus, johon upposi useita satoja euroja. Onneksi kellohuolto suostui joustamaan maksuajassa ja vuoden säästämisen jälkeen kello päätyi viimein ranteeseen, josta sitä on tullut usein vilkuiltua pitkillä luennoilla.

Lähteet

• M. Salo ym., ”Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen”, Valtioneuvoston kanslia, Helsinki, 47, 2023. [Verkossa]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-424-8.
• A. Korsunova, E. Heiskanen, ja A. Vainio, ”Consumer decision-making on repair in a circular economy: A process model based on experiences among young adults and stakeholders in Finland”, J. Clean. Prod., vsk. 405, s. 137052, kesä 2023, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959652623012106.

Teksti: Teemu Meriläinen (Suomen ympäristökeskus Syke), Tero Heinonen (Suomen ympäristökeskus Syke) ja Joona Myllärniemi (Helsingin yliopisto)