Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Ilmansaasteiden vähentämisestä aiheutuvia rahallisia hyötyjä voidaan arvioida uudella työkalulla
Suomen ympäristökeskus on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa kehittänyt menetelmän, jolla voidaan arvioida ilmansaasteiden aiheuttamia kustannuksia sekä niiden vähentämisestä aiheutuvia rahallisia hyötyjä. Hyödyt tulevat terveyshaittojen vähenemisestä. Työkalua voidaan käyttää ilmansuojelun päätöksenteon tukena sekä kunnissa että valtakunnan tasolla.
Liikenteestä, energiantuotannosta ja puun poltosta kotitalouksissa päätyy ilmaan pienhiukkasia, jotka aiheuttavat haittaa ihmisen terveydelle. Terveyshaittojen laskemiseksi on olemassa kansainvälisesti vakiintuneita tapoja. Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) -hankkeessa kehitettiin helppokäyttöinen työkalu, jolla pystytään arvioimaan ilmansaasteiden aiheuttamia kustannuksia sekä niiden vähentämisestä aiheutuvia rahallisia hyötyjä Suomessa. Työkalua voidaan käyttää ilmasuojelun strategisen päätöksenteon tukena niin kunnissa kuin valtakunnan tasolla.
Suomessa hengitysilman pienhiukkaspitoisuudet ovat verrattain alhaisia esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna. Pienhiukkaset aiheuttavat terveysvaikutuksia kuitenkin jo alhaisilla pitoisuuksilla. Hankkeen keskeisiä johtopäätöksiä on, että päästöjä rajoittamalla voidaan Suomessakin saavuttaa merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä rahassa mitattuna. Suurimmat hyödyt saadaan, kun vähennetään liikenteen ja kotitalouksien puun polton pienhiukkaspäästöjä kaupunkialueilla.
Terveyshaittojen kustannuksista suurin osa koostuu eliniän lyhenemisen kustannuksista. Kustannuksia aiheutuu myös sairaalakäynneistä ja työkyvyn alenemisesta.
Tuloksena taulukkomuotoinen työkalu
Hankkeen tulokset perustuvat monen laskentamallin ketjuun. Ensin mallinnettiin päästöt ja niiden perusteella hengitysilman pienhiukkaspitoisuudet. Seuraavaksi mallinnettiin väestön altistuminen pienhiukkasille ja sen perusteella laskettiin terveysvaikutukset. Lopuksi terveysvaikutukset muutettiin haittakustannuksiksi. Tarkastelussa olivat mukana primääriset pienhiukkaset ja tärkeimmät sekundäärisiä pienhiukkasia muodostavat kaasut (typenoksidit, rikkidioksidi ja ammoniakki). Hankkeen lopputuote on taulukkomuotoinen malli, joka kuvaa yhden päästötonnin vähentämisellä vältettävää terveyshaitan kustannusta. Kustannukset on arvioitu erikseen liikenteelle, kotitalouksien pienpoltolle ja voimalaitoksille. Valtakunnan tason tarkasteluissa huomioidaan myös asukastiheys ja päästölähteiden sijainti. Laskentamenetelmät on valittu niin, että ne ovat mahdollisimman vertailukelpoisia muualla maailmassa tehtyjen tarkastelujen kanssa.
Ilmansaasteet aiheuttavat myös muita kuin terveyshaittoja. Ne esimerkiksi köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta. Näiden haittojen merkittävyyttä on arvioitu loppuraportissa kirjallisuuskatsauksen perusteella.
Selvitystä koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja se toteutettiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tutkimus oli osa valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustajia ympäristöministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä kunnista. Laskentamallin kehittämisessä kuultiin myös sidosryhmiä.
IHKU-malli ilmansaasteiden terveyshaittakustannusten laskemiseen
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminntasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja:ryhmäpäällikkö Niko Karvosenoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 264, etunimi.sukunimi@ymparisto; tutkija Mikko Savolahti, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 595, etunimi.sukunimi@ymparisto; johtava tutkija Timo Lanki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, p. 0295 246 326, [email protected] sekä tutkimusprofessori Jaakko Kukkonen, Ilmatieteenlaitos, p. 050 520 2684
