Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Laadukas lainvalmistelu on paras keino välttää sääntelytaakkaa
Sääntelytaakalla viitataan sellaisiin lainsäädännöstä johtuviin vaikutuksiin, jotka kuormittavat sääntelyn kohteita taloudellisesti, kuluttavat aikaa tai aiheuttavat vaivaa ja harmia. Kuitenkin vain osa sääntelytaakasta on sääntelyn tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta turhaa. Sääntelyllä on myös myönteisiä vaikutuksia, joiden johdosta sääntelyn kuormittava vaikutus (sääntelytaakka) voidaan hyväksyä.
”Sääntelytaakan arviointi ja vähentäminen” -hankkeessa pyrittiin luomaan kattava, realistinen ja moniulotteinen yleiskuva yrityksiin, kansalaistoimintaan ja kansalaisiin kohdistuvasta sääntelytaakasta Suomessa. Erityisenä tavoitteena oli tunnistaa turhan taakan keskeisimmät lähteet. Sääntelytaakan ilmenemismuotoja on tarkasteltu eri aineistojen, menetelmien ja tulkintakehikoiden avulla.
Hankkeessa analysoitiin ja hyödynnettiin sääntelytaakkaa ja sen arviointia käsittävää hallinnollista aineistoa ja tutkimuskirjallisuutta. Yrityksiin kohdistuvan sääntelytaakan arviointi perustui edunvalvontajärjestöjen edustajien haastatteluihin, yrittäjien edustajille järjestettyyn työpajaan ja verkkokyselyyn sekä vuosien 2013 ja 2017 hallituksen esityksiin. Lisäksi analyysin kohteena olivat sääntelytaakan lähteet ympäristönsuojelussa.
Tutkimuksen mukaan 1) sääntelytaakka on epämääräinen käsite, mutta ilmiönä moniulotteinen, 2) sääntelytaakan mittaaminen on vaikeaa, 3) sääntelyn hallinta ja ongelmat toimeenpanossa muodostavat keskeisen osan sääntelytaakkaa, 4) kohdetahojen kokemukset sääntelytaakasta ovat monimuotoisia. Haasteena onkin tunnistaa erilaisten yritysten, kansalaistoiminnan muotojen ja väestöryhmien erilaiset kokemukset sääntelyn ja sen toimeenpanon kuormittavuudesta.
Sääntelytaakkaa koetaan erityisesti sääntelyn hallinnassa ja toimeenpanossa
Tutkimuksessa nousi esille, että merkittävää sääntelytaakkaa yrityksille, kansalaistoiminnalle ja yksittäisille ihmisille aiheutui erityisesti ongelmista sääntelyn hallinnassa ja toimeenpanossa. Näitä ongelmia selittää osin viranomaisten monille toiminnanalueille kuuluva harkintavalta. Se mahdollistaa viranomaistoiminnan joustavuuden päätöksiä tehtäessä, mutta riskinä on tulkintojen epäyhtenäisyys eri viranomaisten välillä tai alueellisesti. Hallituksen esityksissä toimeenpanoon liittyvät ongelmat näkyvät pyrkimyksinä selkeyttää sääntelyä ja keventää menettelytapoja viranomaisten kanssa asioidessa.
Kritiikkiä muun muassa sääntelyn tulkinnanvaraisuuteen, toistuviin muutoksiin ja epäselviin linjauksiin
Tutkimusaineistossa yritysten edustajien esittämän sääntelytaakkakritiikin kärki kohdistuu erityisesti sääntelyn tulkinnanvaraisuuteen, toistuviin muutoksiin, epäselviin linjauksiin ja ohjeistuksiin sekä viranomaisten tekemien tulkintojen epäyhtenäisyyteen ja ennakoimattomuuteen. Esille nousi myös, että erilaisten säädösten keskinäisriippuvuus, ristiriitaisuus ja yhteisvaikutukset aiheuttavat suurta kuormitusta ja vaikeuttavat monesti yritysten toimintaa.
Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan liittyvissä ongelmissa usein on kyse toimeenpanosta, viranomaisohjeistuksesta ja tiedottamisesta sekä kansalaistoimijoiden sääntelyyn liittyvistä käsityksistä pikemminkin kuin varsinaisesta sääntelystä. Yksittäisen ihmisen asioidessa viranomaisten kanssa yleisinä haasteina ovat sääntelyn ja siihen kytkeytyvien menettelytapojen ymmärtäminen ja hallinta. Myös etuuksien ja palveluiden saantiin liittyy raskaita asiointiprosesseja.
Useita kehittämisehdotuksia – laadukkaan lainvalmistelun merkitys korostuu
Tutkimusraportissa esitetään useita kehittämisehdotuksia. Keskeisenä kehittämiskohteena painottuu laadukas lainvalmistelu; sillä varmistetaan sääntelyn tarkoituksenmukaisuus suhteessa myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin laaja-alaisesti tarkasteltuna sekä sääntelyn selkeys ja johdonmukaisuus.
Lisäksi laadukkaassa sääntelyssä on valmisteluvaiheessa otettu huomioon toimeenpanon tosiasialliset käytännöt rajoitteineen, ja toimeenpanon tueksi on suunniteltu tukitoimia, kuten tiedotusta ja ohjeistusta niin toimeenpaneville viranomaisille kuin sääntelyn kohteille. Sähköiset asiointimenettelyt ovat yksi hyväksi koettu kehittämisen kohde, mutta tällöin pitää varmistaa niiden sujuva käytettävyys. Huomiota kiinnitetään myös lupajärjestelmien kehittämiseen sekä politiikka-alueiden laaja-alaiseen tarkasteluun.
”Sääntelytaakan arviointi ja vähentäminen” -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Julkaisun on laatinut konsortio, jossa olivat mukana Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Frisky & Anjoy Oy.
Helsingin yliopistosta hankkeen osallistuivat tutkimusjohtaja Kati Rantala (hankkeen johtaja), emeritusprofessori Jyrki Tala, tutkijatohtori Kanerva Kuokkanen ja tutkimusavustajat Noora Alasuutari ja Karolina Saarenpää. Suomen ympäristökeskuksesta hankkeeseen osallistuivat erikoistutkijat Jussi Kauppila ja Petrus Kautto sekä tutkija Essi Römpötti. Frisky & Anjoystä mukana olivat toimitusjohtaja Petri Uusikylä ja professori Pertti Ahonen.
Sääntelytaakan arviointi ja vähentäminen -tutkimus
Policy Brief 11/2018: Sääntelytaakan vähentäminen: laadukkaalla sääntelyllä kevyempi taakka
Brief 12/2018: Yrityksiin kohdistuva sääntelytaakka: kritiikki painottuu ongelmiin toimeenpanossa
Policy Brief 13/2018: Kansalaistoimintaan ja ihmisiin kohdistuva sääntelytaakka on monimuotoista
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: tutkimusjohtaja Kati Rantala, Helsingin yliopisto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, [email protected]; p. 050 3876198
