Arviointi: Strateginen tutkimus vastaa pääosin sille asetettuihin tavoitteisiin

Strategisen tutkimuksen rahoitusmuoto on tarjonnut monipuoliset mahdollisuudet yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä sekä suuria haasteita koskevan tutkimuksen organisoimiselle. Näin todetaan 27. syyskuuta julkaistussa arvioinnissa, jossa selvitettiin ovatko strategiselle tutkimukselle asetetut tavoitteet toteutuneet. Arviointi keskittyi vuosien 2014–2020 välisen ajanjakson tarkasteluun.

Strateginen tutkimus on tuottanut uutta tutkimustietoa ja käytännöllisiä ratkaisuja, joita keskeiset sidosryhmät ovat voineet hyödyntää. Tutkimustietoa on hyödynnetty julkisella sektorilla useimmin päätöksenteon, uusien linjausten, strategioiden ym. valmistelussa. Rahoitusmuodon keskeiset kehityskohteet liittyvät tutkimusteemojen tiiviimpään linkittämiseen yhteiskunnallisen päätöksenteon tietotarpeisiin ja kansallisen kilpailukyvyn sekä elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin teemoihin.

Strateginen tutkimus on lunastanut sille asetettuja odotuksia

Strateginen tutkimus on onnistunut suuntaamaan tutkimusta teemoihin, jotka liittyvät merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin sidosryhmien tietotarpeita tunnistaen. Strategisella tutkimuksella on ollut yhteiskunnallista vaikuttavuutta etenkin valtionhallinnon politiikkatoimien ja lakien valmistelun tukemisessa sekä tietopohjaisen päätöksenteon edistämisessä. Hankkeiden tuloksena on syntynyt lukuisia uusia toiminta- ja ratkaisumalleja, joita etenkin julkisen sektorin toimijat ovat voineet hyödyntää.

Strategisen tutkimuksen rahoitusmuodon vaikutuksista merkittävien yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa on julkistetun arvioinnin puitteissa vielä mahdotonta vastata, sillä rahoitusmuoto on ollut arvioinnin ajanjaksolla toiminnassa vasta viiden vuoden ajan.

”Kokonaisuutena STN-rahoitusmuoto näyttää tähän mennessä lunastaneen monet niistä odotuksista, joita sille asetettiin sen perustamisen yhteydessä. Samalla myös yksittäisiä strategiseen tutkimukseen liittyviä kehittämiskohteita on tunnistettavissa. Rahoitusmuodon aikaansaamia laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida luotettavasti vasta myöhemmin”, toteaa arviointihanketta johtanut professori Jussi Kivistö Tampereen yliopistosta.

Vuorovaikutusta tutkimustiedon hyödyntäjien kanssa tiivistettävä

Strategisen tutkimuksen toteutustapoja ja rahoitusmuodon kehittämistä tulee arvioinnin mukaan tarkastella jatkossa niin rahoitusmuodon, strategisen tutkimuksen vastuualueen, ohjelmien kuin hankkeidenkin tasolla. Strategisen tutkimuksen ohjelmien taustalla olevan teemavalmisteluun ja teemoista päättämiseen on tunnistettavissa kehitystarpeita.

Haasteena ja samalla mahdollisuutena on kehittää teemojen tiiviimpää linkittämistä yhteiskunnallisen päätöksenteon tietotarpeisiin ja elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin teemoihin, kuitenkaan unohtamatta tutkimuksen toteuttamiseen sisältyvää tieteellistä luovuutta ja vapautta. Sidosryhmien osallistamiseen ja sidosryhmävuorovaikutusta tukeviin toimiin on tärkeää kiinnittää huomiota niin hanke- ja ohjelmatasolla kuin strategisen tutkimuksen vastuualueen ja strategisen tutkimuksen neuvoston toiminnassa.

Arviointiraportti antaa myös muita konkreettisia suosituksia strategisen tutkimuksen rahoitusmuodon kehittämiseksi. Näitä ovat:

• Päätöksenteon tuen fokusta suositellaan muutettavan tutkimustiedon siirrosta ja perinteisestä tiedeneuvonnasta päätöksenteon tietotarpeita paremmin luotaavan vuoropuhelun kehittämiseen.
• Valtionhallinnon tulisi sitoutua tietopohjaisen päätöksenteon järjestelmän kehittämiseen kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää mm. sitä, että strategisen tutkimuksen merkitystä vahvistetaan konkreettisin toimin myös niissä ministeriöissä, missä näin ei ole vielä järjestelmällisesti tehty.
• Vuorovaikutuksessa on suositeltavaa kehittää, kokeilla ja hyödyntää tiedevälittämisen toimintoja ja tiedonvälittäjiä, joilla on osaamista ja tuntemusta niin päätöksenteon, elinkeinoelämän kuin tutkimuksen toimintaympäristöistä, kulttuureista ja käytännöistä.
• Huomiota tulee kiinnittää kansainvälisen tutkimusyhteistyön edistämiseen tavalla, joka mahdollistaa sisällöllisesti korkeatasoisen kansainvälisen yhteistyön tekemisen.
• Kansainväliseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvän tuen toimia tulisi kehittää edelleen.
• Huomiota tulee jatkossa kiinnittää seurannan ja arvioinnin hyödyllisyyden ja sen tuoman lisäarvon uudelleenarviointiin.

Arvioinnin tuloksia on tarkoitus hyödyntää hallituksen strategista tutkimusta koskevien linjausten valmistelussa ja sitä koskevassa päätöksenteossa. Arviointi tuottaa myös ministeriöille ja muille toimijoille tietoa strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen toiminnasta, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä tuotetun tiedon hyödyntämisen menettelytavoista.

Arviointi toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanke toteutettiin Tampereen yliopiston Higher Education Group –tutkimusryhmän ja ryhmän ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta.

Lisätietoja: Hankkeen johtaja, professori Jussi Kivistö, Tampereen yliopisto, p. 050 421 1070, [email protected]

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.