Hankkeen perustiedot
Kesto: 4/2016–5/2017
Vuonna 2015 valmistuneessa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvassa vuodelle 2050 todetaan maan aluerakenteen elinvoimaisuuden, kehittymismahdollisuuksien ja uusiutumiskyvyn nojaavan yhä enemmän erityyppisten keskusten ja alueiden vuorovaikutukseen. Kehityskuvassa painotetaan erityisesti tarvetta tunnistaa erilaisia yhteistoiminta-alueita ja kehittämisvyöhykkeitä sekä kehittää niitä niiden omista lähtökohdista käsin.
Toiminnallisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden tunnistaminen, muutosten seuranta, vaikutusketjujen ymmärtäminen ja tulevan kehityksen ennakointi on välttämätön perusta, kun valmistellaan alueelliseen vuorovaikutukseen kytkeytyviä toimia, kuten aluekehityshankkeita, palvelurakenteen ratkaisuja tai hallinnollisen rakenteen uudistuksia.
Toiminnallisten alueiden ja kasvuvyöhykkeiden kehittäminen edellyttää nykyistä tarkempaa tietoa siitä, miten eri toiminnot nivovat alueita yhteen, kuinka kauas keskusten ja vyöhykkeiden vaikutus ulottuu ja millä lailla toimintojen muutokset vaikuttavat alueisiin ja vyöhykkeisiin. Koska toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet koostuvat erilaisista kaupunki- ja maaseutualueista, on tärkeää ymmärtää, miten eri osa-alueet kytkeytyvät osaksi kokonaisuutta. Keskeisintä on tunnistaa kustannustehokkaimpia kehittämistoimia ja ohjauskeinoja. Päätöksentekoa varten tarvitaan myös selkeästi visualisoituja ja helposti ymmärrettäviä kuvauksia toiminnallisista alueista ja kasvuvyöhykkeistä.
Hankkeen päätavoitteena oli tuottaa tietoa toiminnallisista alueista ja kasvuvyöhykkeistä, jotta nämä hallinnolliset rajat ylittävät alueet voidaan huomioida päätöksenteossa ja niiden kehitystä voidaan tukea.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin sekä Policy Brief -katsauksiin:
Toiminnalliset aluerajaukset auttavat kohdistamaan aluesuunnittelua
Kasvuvyöhykkeet rikkovat rajoja
Ota yhteyttä:
erikoistutkija Antti Rehunen, p. 029 5251 550, antti.rehunen(at)ymparisto.fi
