Monimuotoinen kaupunkiluonto pystyy auttamaan erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa. Se auttaa esimerkiksi hillitsemään ilmastonmuutosta ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin. Kaupunkiluonnossa virkistytään ja se lisää kaupunkilaisten hyvinvointia ja terveyttä.

Olemme pureutuneet kaupunkiluonnon tuottamiin hyötyihin ja niiden arviointiin Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset ratkaisut ilmastonmuutoksen sopeutumisen välineinä (TASAPELI) -hankkeessamme. Yksi tavoitteemme on ollut ymmärtää kuinka näitä niin sanottuja luontopohjaisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän maakunnissa ja kunnissa. Tätä ymmärrystä ovat tukeneet arvokkaat keskustelut ja työpajat kaupunkien ja maakuntien suunnittelijoiden, virkamiesten ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa.

Luontopohjaisista ratkaisuista on jo hyviä kokemuksia

Keskeisin havainto on, että edellytykset edistää luontopohjaisia ratkaisuja ovat vahvat. Asiantuntemus aihepiiristä on kattavaa. Kokemuksia kaupunkiluonnon hyödyntämisestä on eri puolilta maata. On tunnistettu, kartoitettu ja viestitty luonnon ydinalueista ja kaupunkiluonnon tuottamista moninaisista hyödyistä. On kehitetty eri mittakaavatasoille sopivia suunnittelun työkaluja, kuten viherkerroin, joka pyrkii varmistamaan, että myös rakennetuissa kortteleissa on tavoiteltu määrä kaupunkiluontoa. On esimerkiksi rakennettu viherkattoja ja kaupunkikosteikkoja pidättämään hulevesiä.

Parhaimmillaan eri mittakaavatasot kohtaavat toisiaan tukien ja täydentäen. Maakuntatason viheraluesuunnitelma mahdollistaa kokonaisvaltaisen suunnittelun myös alemmilla kaavatasoilla. Kaupungin viheraluestrategia auttaa eri toimijoita tekemään osansa kaupunkiluonnon turvaamiseksi. Se tukee eritaustaisten ihmisten yhteistyön toimivuutta ja heidän näkemyksensä vaikuttavat luontopohjaisten ratkaisujen toteuttamiseen. Näin varmistetaan myös se, että kaupunkilaiset käyttävät kaupunkiluontoa. Se on tärkeää, sillä esimerkiksi kaupunkiluonnon terveyshyödyt syntyvät käytöstä, kuten luonnossa oleilusta tai pyöräilystä.

Havaintojemme mukaan luontopohjaisia ratkaisuja ei vielä hyödynnetä systemaattisesti ja laajamittaisesti eri puolilla maata. Siksi luontopohjaisten ratkaisujen valtavirtaistuminen tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa ja aiempien hyvien käytäntöjen ja kokemusten jakamista ja hyödyntämistä.

Tarvitaan lisää luontopohjaisia ratkaisuja ja taloudellisia kannustimia

Hankkeessamme arvioimme luontopohjaisten ratkaisujen vaikuttavuutta mallintamalla kaupunkiluonnon vedenpidätyskykyä poikkeuksellisissa rankkasadeolosuhteissa tapaustutkimusalueellamme Porissa. Pintavalunnan ja taloudellisen mallinnuksen perusteella kaupunkiluonnon avulla, etenkin laajoilla viherkatoilla, voidaan vähentää kustannustehokkaasti sään ääri-ilmiöiden kielteisiä vaikutuksia.

Mallinnuksen mukaan laajoilla viherkatoilla on huomattava potentiaali pienentää virtaamapiikkejä erityisesti tiheään rakennetuilla alueilla, missä kattopinta-alan suhde valuma-alueen pinta-alaan on suuri. Lisäksi viherkatot pienensivät huomattavasti tulvalle altistuvien teiden ja rakennuksien määrää.

Viherkattojen erittäin laaja asentaminen vaikuttaa yhteiskunnan kannalta taloudellisesti tehokkaammalta tavalta hallita rankkasateen riskejä kuin paikalliset uomatoimenpiteet, mutta koska viherkattojen kustannukset lankeavat pääosin yksityisille toimijoille ja hyödyt koko yhteiskunnalle, yksittäisen katonrakentajan kannalta viherkatto ei ole taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto. Jotta viherkattojen yhteiskunnallisten hyötyjen ja yksityisten kustannusten välistä kuilua saataisiin kurottua, olisi hyvä kehittää rahoitusmalleja ja kannustimia, joilla viherkaton asentamisen kynnys yksityishenkilölle madaltuisi. Yhteiskunnalliset hyödyt viherkatoista ovat selkeästi olemassa ja viittaavat siihen, että kannustimet voisivat vauhdittaa markkinoiden toimintaa ja kykyä lopulta hoitaa viherkattojen laaja-alainen toteutus.

Luontopohjaisia ratkaisuja voidaan edistää

Hankkeemme suositukset kaupunkien kehittäjille luontopohjaisten ratkaisujen edistämiseksi ovat:

• Kartoita kunnassasi jo olevat luontopohjaiset ratkaisut. Arvioi niiden hyötyjä luonnon monimuotoisuudelle, asukkaiden hyvinvoinnille ja ilmastoriskien hallinnalle.
• Tutustu hyviin esimerkkeihin jo käytössä olevista luontopohjaisista ratkaisuista. Mieti, missä ja miten oman kaupunkisi turvallisuutta, toimivuutta ja viihtyisyyttä voisi parantaa luonnon avulla.
• Arvioi suunnittelemasi ratkaisun vaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Luontopohjainen ratkaisu ei ole kestävä, jos se heikentää luonnon monimuotoisuutta.
• Tee yhteistyötä tavoitteiden eteen ja sitouta mukaan kollegasi kaavoituksesta, terveys- ja hyvinvointipalveluista sekä teknisestä toimesta. Keskustele luontopohjaisista ratkaisuista ja niiden hyödyistä myös kaupunkiluonnon käyttäjien, kuten päiväkotiryhmien tai alueen nuorten kanssa.
• Seuraa ja arvioi luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa kaupungissasi. Viesti niistä käyttäjille, ylläpitäjille ja päätöksentekijöille.
• Vaikuta siihen, että luontopohjaiset ratkaisut sisällytetään maakunta- ja kuntastrategioihin, eri tasojen kaavoihin sekä kaupungin sisäisiin ohjeisiin.

Tutustu myös hankkeemme loppuraporttiin sekä Policy Brief -katsaukseen.

Teksti: Riikka Paloniemi, Suomen ympäristökeskus, Riina Haavisto, Ilmatieteen laitos, Mikko Sane, Suomen ympäristökeskus ja Ranja Hautamäki, Aalto-yliopisto
Kuvituskuvat: Finland Image Bank ja flickr.com (CC BY-NC-ND 2.0)