Hyppää sisältöön

Koulupäivän välipalat edistämään jaksamista

Käynnissä

Toteuttajat

Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ammattikeittiöosaajat Amko, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk

Rahoitussumma

200 000 €

Hankkeen perustiedot

Kesto: 4/2020–4/2021

Tasapainoiset ruokailutottumukset tukevat lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia. Ruokailutottumusten pohja rakentuu lapsuudessa ja vaikuttamalla niihin varhain voidaan tuottaa terveyttä ja hyvinvointia myös aikuisuuteen. Ruokailutottumuksilla on todettu olevan yhteys myös oppimistuloksiin. PANIC-tutkimuksen mukaan ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ensimmäisellä vuosiluokalla (mm. runsaasti kasviksia ja vähärasvaisia maitovalmisteita sekä kohtuudella sokerisia tuotteita ja punaista lihaa) oli yhteydessä lasten parempaan lukutaitoon kolmena ensimmäisenä kouluvuotena. Kouluikäisten lasten ja nuorten ruokavalio ei kaikilta osin täytä ravitsemussuosituksia. Pääaterioiden syömisen on todettu vähentyneen ja välipalatyyppisen syömisen lisääntyneen. Suomalaisilla kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla välipalojen on todettu kattavan noin 40 % päivittäisestä energiansaannista. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen (www.panicstudy.fi) osallistuneilla ensimmäistä luokkaa käyvillä lapsilla lisätyn sokerin saanti ylitti suositukset, kun taas kasvisten käyttö jäi suosituksista. Lapset saivat lisättyä sokeria erityisesti välipaloista ja ruoka-ainetasolla mehuista ja maitovalmisteista, kuten maustetuista jugurteista ja viileistä. Myös muissa tutkimuksessa on nostettu esiin vähäinen kasvisten ja runsas sokeripitoisten tuotteiden kulutus. 

Suomessa perusopetuksessa tarjottavan lounaan tulisi kattaa kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Kouluterveyskyselyssä todetaan koululounaan syömisen vähentyminen. Lisäksi on todettu, että vain harva oppilaista syö täysipainoisen, johon sisältyy pääruoan lisäksi kasvislisäke, leipä margariinilla ja juomaksi maito tai piimä. Näin ollen myös kouluruoalle asetetut ravitsemukselliset tavoitteet jäävät toteutumatta. Suositusten mukaan koulupäivän pituudesta riippuen oppilaille tulee tarjota myös välipala. Suomessa ei ole kuitenkaan kattavaa tietoa välipalan tarjoamisen käytännöistä eri puolella. Maistuva Koulu -hankkeen (www.maistuvakoulu.fi) julkaisemattoman pienimuotoisen selvityksen mukaan välipalan tarjoamisen käytännöt vaihtelevat suuresti Suomen eri kunnissa. Kouluaikaisen ruokailun järjestämistapojen vaikutusta koululaisten ruokailutottumuksiin ei ole aiemmin selvitetty. Ruokakasvatus ja kouluruokailun rooli sen osana on nostettu vahvasti esille kouluruokailusuosituksissa. Suomalainen innovaatio, maksuton kouluruokailu, on hyvä toimintaympäristö laadukkaan ruokakasvatuksen toteuttamiselle. Koulussa tarjottavilla aterioilla on ravitsemuksen lisäksi merkittävä pedagoginen rooli. Tämän vuoksi niiden tarjoilutapaan ja laatuun on syytä kiinnittää huomiota.

Suomen kouluissa hyödynnetään tehokkaasti koulujakelujärjestelmän koulumaitotukea. Kouluhedelmätuen hyödyntäminen on sen sijaan vähäisempää. Tukirahaa on budjetoitu moninkertainen määrä käyttöön nähden, joten kouluhedelmätukijärjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen voisi tarjota kunnille, ruokapalveluille ja kouluille tukea välipalojen järjestämiseen. Tietoa tuen käyttöä mahdollistavista ja vaikeuttavista tekijöistä tarvitaan, jotta sen hyödyntämistä voitaisiin aiempaa paremmin tukea.

Hankkeessa selvitetään kouluruokailun nykytilanne, koulupäivän aikana tarjottavien välipalojen jakelun edellytykset peruskoulussa ja arvioidaan koulujakelujärjestelmän roolia em. välipalojen tarjoamisessa. Hankkeen tavoitteena on:

  1. Tuottaa tietoa koulupäivän uudistamisprosessin ja kouluruoan kehittämisohjelman valmistelun tueksi, jotta koulupäivän aikaisen ruokailun merkitys ymmärretään, koulujakelujärjestelmän hyödyntäminen vahvistuu ja lasten ja nuorten ravitsemus paranee kasvisten, hedelmien ja marjojen käytön kasvaessa.
  2. Esittää kouluruokailun ja välipalan jakelun järjestämisvaihtoehtoja ja arvioida niiden kustannusvaikutuksia kuntatalouteen.
  3. Tuottaa tiedotusaineistoa koulupäivän aikaisen ruokailun ja koulujakelujärjestelmän merkityksestä. 

Ota yhteyttä:

vastuullinen tutkija Tanja Tilles-Tirkkonen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 727 9791, tanja.tilles-tirkkonen(at)uef.fi

Koulupäivän välipalat edistämään jaksamista Yleinen

Yhteyshenkilö ministeriössä