Hankkeen perustiedot
Kesto: 5/2022–1/2024
Suomessa varautumisen ja valmiuden järjestelmä on hajaantunut useille eri viranomaisille ja toimijoille. Verrokkimaiden rakenteet eroavat Suomesta. Hallinnonalakohtainen malli, jossa kukin hallinnonala ja toimivaltainen viranomainen vastaa itsenäisesti kansallisen turvallisuuden kysymyksistä tulee haastetuksi jatkuvasti – käynnissä oleva COVID-19-pandemia viimeisimpänä.
Siviilivalmiuden käsitettä ei ole määritelty Suomen kontekstissa. Tämä käsitteellisten ja toiminnallisten vastinparien puute voidaan nähdä Suomen ja kansainvälisten toimijoiden yhteistyötä sekä Suomen siviilivalmiusjärjestelmän kehittämistä hankaloittavana tekijänä. Suomen siviilivalmiusjärjestelmää tulee kehittää tämä kompleksinen toimintaympäristö huomioiden.
Hankkeen tavoitteena oli luoda kattava kokonaiskuva suomalaisesta siviilivalmiudesta osana kansallisen varautumisen ja kokonaisturvallisuuden järjestelmää sekä hahmottaa siviilivalmiuden kehittämisen tarpeita ja mahdollisuuksia kompleksisessa globaalissa toimintaympäristössä.
Hankkeessa tunnistettiin siviilivalmiusviranomaiset ja siviilivalmiuteen liittyvät muut kansalaisyhteiskunnan toimijat, näiden lainsäädännöllinen asema sekä roolit ja tulevat tarpeet siviilivalmiuden tuottamisen osalta.
Hankkeen julkaisut:
Ota yhteyttä:
Tutkimusjohtaja Petri Uusikylä, Vaasan yliopisto, p. 040 577 7516, etunimi.sukunimi(at)uwasa.fi
