Kestävät julkiset hankinnat vauhdittavat ilmastotavoitteiden toteuttamista
Julkisen sektorin edellytetään toimivan suunnannäyttäjänä kohti hiilineutraalia Suomea vuoteen 2035 mennessä. Julkiset hankinnat tarjoavat siihen kymmenien...
Millaisia päästöbudjetteja uudistuvaan ilmastolakiin?
Päästöbudjettien ajatuksena on määritellä, minkälaisin askelin edetään kohti asetettua päästövähennystavoitetta. Miltä näyttäisivät Suomen oloihin sopivat...
Uusilla ideoilla maailman paras ilmastolaki?
Ilmastotyötä ohjaavaa ilmastolakia ollaan uudistamassa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan UUSILMA-hanke tarkastelee ilmastolain mahdollisia...
Tehokkaampaa ilmastoriskien hallintaa sääilmiöiden vaikutusaineistoilla
Sääilmiöiden, kuten kuivuuden, myrskyjen ja rankkasateiden sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaikutusten ja vahinkojen arvioinnissa ei hyödynnetä...
Sää- ilmastohaavoittuvuuden monet kasvot
Sää- ja ilmastohaavoittuvuutta tulee tarkastella yhteiskunnallisena ilmiönä, johon vaikuttavat mm. varallisuus, infrastruktuuri, hallintorakenteet,...
Skenaarioiden avulla kohti ilmastonmuutoksen kestävää Suomea
Kestävää yhteiskuntaa rakentaessamme meidän on syytä yrittää kuvitella, mitä tulevaisuus voi tuoda mukanaan. Tämän voi tehdä luomalla erilaisia, mutta...
Päästöjä vähentämällä saadaan säästöjä
Kaikki maksaa. Ihmisen puuhastelu aiheuttaa kustannuksia, jotka kohdistuvat paitsi suoraan tekijälle itselleen, myös yhteiskunnalle tai muille tahoille....
Miten Suomi pärjää sopeutumisen kansainvälisillä markkinoilla?
Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä yhteiskuntaamme muokkaavista tekijöistä 2000-luvulla. Ilmastoratkaisuissamme olemme kuitenkin vasta alkutekijöissä ja...
Suomikaan ei ole suojassa ilmastonmuutoksen heijastevaikutuksilta
Valtakuntien rajat ylittävät heijastevaikutukset on huomioitava, kun pyritään parantamaan sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen.
